Mistähän sitä voisi aloittaa? Oon miettinyt tämän kirjoittamista monen monta päivää ja nyt viimeisenä kotilomapäivänä mulla on sen verta energiaa, että jaksoin tietokoneen avata ja istahtaa hetkeksi kun sekin vihdoin on jo jollain tavoin mahdollista. Asiaa on niin paljon, että en todella tiedä mistä aloittaa ja on paljon asioita mitä en edes jaksa tai halua alkaa avaamaan. Tähän hetkeen muutama asia ja myöhemmin ehkä lisää.
Karusti ja pehmittämättä aion nyt kertoa minkä diagnoosin olen saanut. Tarkemman diagnoosin niin sanotusti. Sairastan äärettömän harvinaista syöpää ja se on parantumaton. Muuta ei osata sanoa ja varsinkaan tässä vaiheessa kun olen saanut viikon sädehoitoa ja muut viikot olen sairaalassa vain ollut huumattuna kipujen takia tai oksentanut itseni entistä hajemmalle. Kuitenkin olo on nyt kohentunut ja olen päässyt erilaisista kipupumpuista ja epiduraalipuudutuksista eroon. Pystyn jo kävelemään apuvälineillä tai pieniä matkoja jo ilmankin. Voin käydä jo vessassa enkä ole kestokatetriin sidottuna. Surkea elämä on jo hieman siedettävämpää nyt ja pienet asiat tuo toivoa ja iloa. Ensi viikolla alkaa jo solusalpaajahoidotkin, joten päästään näkemään taas uutta.
16 päivää sairaalassa maattuani on asiat muuttuneet ja ajatus elämästä on ymmärrettävästi nyt aika hakusessa ja kun kaikelta tuntuu lähtevän pohja niin se on yhtä roikkumista. Tää kaikki tuntuu pelkältä roikkumiselta ja odottamiselta. Onneksi mulla on rakastava lähipiiri joka tekee kaikkensa, että saan parasta hoitoa. Helsingin syöpäsairaalakin on tietoinen musta ja ne sieltä päästä auttaa joko konsultoiden tai ehkä jopa siirryn sinne lopulta jos en saa tarpeeksi pätevää hoitoa mun syövän kanssa täällä. Onneksi parantumatonkin voi parantua vaikka se olisi ensisijaisesti järkyttävä tieto pelkän syöpädiagnoosin lisäksi.
Psykiatri mua kehotti kirjoittamaan teille ja oon tyytyväinen, että jaksoin edes tämän verran. Kirjoittaminen on kovin rakas harrastus ja koitan sitä ylläpitää kaikkien voimien ja kipujen rajoissa. Paljon kun on kerrottavaakin. Uskon kuitenkin, että pian taas mun lihaksetkin on palautumassa normaaliin kuntoon ja jaksan näpytellä koneellakin enemmän. Pieniä tavoitteita vain eikä yhtään ylimääräistä stressiä.
Ainiin, huomenna täytän jo 22-vuotta.
Voimia taisteluun <3
VastaaPoistaKiitos! ♡
PoistaHirveästi tsemppiä ja jaksamista! <3 Hoidot on varmasti raskaita. :(
VastaaPoistaKiitos Olivia ♡
PoistaIhanaa, että jaksat jo vähän paremmin. Mulla olis niin paljon sanottavaa, mutta en osaa muotoilla sitä sanottavaa kirjaimiksi, sanoiksi, lauseiksi.
VastaaPoistaLuen kerta toisensa jälkeen tätä tekstiä uudestaan ja en voi uskoa todeksi.
Sä oot vahva ♡
Voimia sinulle taisteluun <3 Toivoa on aina, ja kannattaa katsoa positiivisin mielin :) Hyvää syntymäpäivää :)
VastaaPoistaKiitos kaikinpuolin♡
Poistataas niin sanaton olo, mutta silti pitää jotain kirjottaa kun kyyneleet valuvat, vaikken sinua tunne. Toivon todella paljon sinulle voimia. Ihana jos jaksat välillä tänne kirjottaa ja tehdä välillä asioita jotka piristävät edes hetkellisesti. Päivä kerrallaan. <3
VastaaPoistaVoi Enni. ♡ koitan kirjoitella aina kun jaksan. :)
PoistaVoi hitsi. Sait mut ihan kyynelehtimään täällä kun tätä luin. Aivan huikeen iso hali ja tsempit sinne. Ei sitä yhtään osaa samaistua tuohon. Voimia <3
VastaaPoistaKaunis kiitos Anni.. ♡
PoistaUpeaa kuulla, että jaksat ja voit edes hieman paremmin kaiken taistelun keskellä. Näin tuntemattomana, kun sanat meinaavat itseltä hukkua, on helpottavaa kuulla, että sulla on läheiset tukena etkä käy tätä yksin läpi. Paljon jaksamista, toivottavasti pääsit nauttimaan mukavasta synttäripäivästä!
VastaaPoistaKiitos kommentista. ♡ totta joka sana. Ja pääsin kyllä nauttimaan jollain tavoin synttäreitä. :)
PoistaVoimia<3
VastaaPoistaKiitos. ♡
PoistaPysäytti tämä. Oon lukenut sun blogia jo aika kauan ja sä olet ollut mulle todellinen inspiraationlähde. En löydä sanoja edes, mutta toivon sulle vilpittömästi kaikkea hyvää. Hurjasti tsemppiä ♡
VastaaPoistaKiitos paljon.. ♥ toivotaan että asiat tästä helpottuu ajan kanssa. :)
PoistaSatunnaisena blogisurffailijana satuin äsken surffailemaan blogiisi ja nappasin ensimmäiseksi katselun alle tietenkin ainoastaan 'kynsilakat' tägin, ja ehdin yhtä lakkapostausta jo kommentoidakin. Jäin jostain syystä sitten lukemaan tuoreimpia päivityksiäsi siistin ulkoasun ja eheännäköisen tekstintuotan innoittamana. Ajattelin kuvien perusteella että sisältökin lienee kepeää ja kaunista, joten kauhistuin nykytilanteestasi - vaikken sinua tunnekaan. Kuulostaa aika hurjalle miten selkäkivusta tuleekin yhtäkkiä harvinainen kasvain. En voi muuta kuin toivotella sinulle jaksamista vaikeaan tilanteeseen! Toivottavasti hoidot tepsivät!
VastaaPoista<3
Ihana kommentti. Mukavaa, että lukaisit uusimpiakin postauksia vaikka tällä hetkellä ne ei oo kovin positiviisesta aiheesta. Kaikki on kyllä todella muuttunut ja se "kepeä ja kaunis" on vain pieni huutava muisto jostain. Toivottavasti pääsee siihenkin vielä tässä ja pääsee höpöttään niin sanotusti kepeistä jutuista.
PoistaPaljon kiitos sulle kommentista ja tsempeistä. Toivotaan, että asiat menis hyvin. :) ♥
Paljon voimia ja myöhäset synttärionnittelut ! <3
VastaaPoistaKiitoskiittos! ♥
Poista