THIS FEELING IS AH-MAZING!

Jos uskoisin Jumalaan, niin tällä hetkellä Jumala on mun mielestä olemassa. Mikään ei oo hetkeen mennyt näin hyvin, okei on muttei näin hyvin. Mun uusi työpaikka on ihana, juuri sellainen mitä haluan. Haasteita, vastuuta ja ennenkaikkea sitä fiilistä, että helvetin hyvä kun luin tähän ammattiin. Mä rakastan mun työtä, mun mahdollisuuksia ja sitä fiilistä kun mun työ on oikeesti jotain mitä mä osaan, jaksan ja haluan. Aamulla ei jaksa nousta, ei vaan jaksa mutta kun pääset töihin ja näät ne lapset niin samalla sekunnilla sun mieliala muuttuu. En voi oikeesti enempää toivoa ensimmäiseltä pitemmältä työsuhteelta. Tuttu paikka, tuttuja ihmisiä, uusia ihania työkavereita, uusia ihania lapsia, rakkaita tuttuja lapsia ja paljon muistoja sekä ennenkaikkea se vastuu mikä mulle on annettu. En oo enään vaan se opiskelija-tyttö. Mä kannan talon avaimia, mun työvuorot on tehty ääripäihin ja vanhemmat luottaa sekä palkka juoksee. Toivon, että tää vuosi antaa mulle enemmän kun mikään tällä hetkellä sen rahankin lisäksi. Mulle on lupailtu jo työsuhteen jatkoa vuodenkin jälkeen ja en voi oikeesti käsittää. Niin se vaan menee kun jaksaa kärvistellä, niin lopulta sä hitto saat jotain timantin arvosta. Kärvistelin ja nyt mä nautin. Työelämä voi sittenkin olla opiskelija-luonteelleni ihan kiva mahtava juttu.

Menneiden päivien aikana tosiaan on työt aloitettu ja muuten vaan palloiltu pitkin poikin kun ensimmäisenä työpäivänä melkeen katkes filmi kotimatkalla kun vähän fiksuna tyttönä ressasin asioista edellisenä yönä ja hienosti unta tuli saldoon nolla tuntia ja ensimmäisen työpäivän jälkeen olo oli sen verta tärisevä ja väsynyt. Luojan kiitos kaks perheenjäsentä oli autoilla liikkeellä niin hienosti sitten pääsin suorilta jaloilta vielä auton kyytiin ja pikapikaa kotiin tankkaamaan vettä ja suolaa purkista, kyllä, suoraan purkista. Kohta-lähtee-taju ei oo kauheen hyvä fiilis kun näin jälkeenpäin ajattelee.

Ollaan myös tuunailtu äidille mummun kanssa upeeta "niittimekkoa" jossa se näyttää niin hyvältä, että taidan ite jättää häät väliin jos kerran mun äiti näyttää paremmalta kun melkeen parikymppiset naiset. Siitä tulee niin upee ettei mitään rajaa. Onneksi mummu ammattilaisena haluu aina tuunailla vähän noita vaatteita, niin saa toi Nellystäkin ostettu mekko vähän jotain erilaista säväytystä. Ite taidan viivytellä mekon ostamista vikalle viikolle omaan tuttuun tapaani.

Nyt en viitsi tähän yhteen postaukseen tarinoida yhtään enempää, vaan heitän itteni vaaka-asentoon ja alan selailemaan kunnolla nettiä ja blogeja mitä en oo pariin päivään edes kerennyt tekemään. Ihanaa perjantai-iltaa kaikille! ♥ Huomenna nukutaan pitkään työläiset.