tiistai 25. elokuuta 2015

HEITTÄYDY HETKEEN

25.8 25.8

Huomaan välillä yksin ollessani uppoutuvani ajatuksiini, jotka ei mitään kovin mieltä ylentäviä ole. Se on osa tätä elämäntilannetta ja yritän joka kerta opetella siitä eroon. Aikanaan ajatukset helpottuu ja varmasti ei tunnu niin lohduttomilta mitä nyt. Yksinään ne ikävät asiat muutenkin pyörii päässä jos sellaisia on. En kuitenkaan tarvitse sirkuspellejä tai mitään maailmaa suurempaa siihen, että piristyisin. Tänään siihen tarvittiin vain 2000-luvun suurimpia hittejä Spotifysta sekä veljen viesti, että lähdettäisiinkö valokuvailemaan. Onnellisuus on taas se suurin tunnetila sen reissun jälkeen eikä mielessä edes pyöri mitkään ahdistavat ajatukset.

Rakastin valokuvata veljeni kanssa ennen sairastumista ja rakastan tehdä sitä edelleen aina vaan kun hemoglobiini antaa myöden kävelylle vaikeessakin maastossa. On rentouttavaa istua autossa ja ajella pitkin Pirkanmaata ja miettiä, että mihin sitä menisi. Pahimmillaan ollaan ajeltu 200 kilometriä ristiin rastiin ja lopulta todettu, että kymmenen kilometrin päästä kotoa olisi hyvä paikka kuvailla. Sellaiset asiat vaan tekee kaikesta kivempaa. Ei pidä ottaa elämää niin vakavasti.

Hetkessä eläminen on sellainen taito mitä vasta opettelen ja vielä tepastelen lasten kengissä. En ollut ennen sponttaani lähes yhtään ja tarvitsin sen tietyn ajan suunnitelman kypsyttelyyn mutta nykyään mun ei tarvitse kun vaan pukea vaatteet päälle, heittää kulissitukka päähän ja oon valmis lähtemään jos vaan vointi näyttää vihreetä valoa. En halua menettää mitään mahdollisuutta tehdä jotain kivaa. Se taito - heittäytyminen meinaan - olisi ollut kiva oppia jo aikoja sitten mutta pääasiahan on, että opettelen sitä nyt. Kaikkea ei voi elämässä ennakoida ja ei tarvitsekkaan. Heittäytyminen on rentouttavaa ja antaa paljon enemmän kuin se, että jokaisen asian suunnittelisi alusta loppuun. Ei siinä mitään menetä edes tällainen kontrollifriikki kun antaa vaan mennä.

Ei kannata empiä ja hidastella itseensä koskaan. Koskaan ei voi tietää milloin on se viimeinen päivä ja koska vetää viimeisen hengenvedon. Kannattaa tarttua kaikkeen mihin vaan pystyy. Se voittaa kuusi nolla kaiken märehtimisen ja paikallaan olemisen. Tämä pätee niin pieniin kuin niihin suuriinkin asioihin. Välillä me tarvitaan sitä potkua, että uskalletaan tarttua johonkin. Fiilis on paljon parempi kun tekee jotain eikä jää sinne kotiin. Yksinkertainen elämänohje.

Elä hetkessä.

4 kommenttia :

  1. Ajatuksia herättävä postaus :) Elämä on tosiaan tässä ja nyt, siitä pitää nauttia ja tehdä asioita, jotka tekevät onnelliseksi !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Koskaan ei voi tietää koska on viimeinen päivä. Kannattaa tehdä heti vaan asioita kun voi ja haluaa.

      Poista
  2. Jostain kautta eksyin blogiisi, hyvä niin. Koskettaa niin ammatillisesti kuin yksityishenkilönä. Mulla olisi pari lapsukaista kyllä tarjolla valokuvausmalliksi ja lyhytaikaiseen hoitoonkin jos innostaa ja vointi sallii. Kahvitteluseuraakin päivisin löytyisi :) Hyvää vointia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana kuulla. :) Täytyy pohtia ja puntaroida mitä tässä tulevassa keksii. Varmasti kun tämä seuranta-vaihe tässä käynnistyy ja saa otetta elämään enemmän niin pystyy suunnittelemaan tuollaisiakin juttuja, että hoitelisin lapsia jaksamisen mukaan. Ainakin tois mielenvirkeyttä!

      Poista

∞ Siistiä kielenkäyttöä ja muistetaan toisten kunnioitus.
∞ Otan mieluusti vastaan palautetta hyvässä ja pahassa, mutta kritiikinomaisesti.