JOULULAHJAT, DONE!

Voi mennyt viikko mitä teit. Mulla on ollut ihan jatkuva kiire kokoajan koska menoja on niin joka illalle ja välillä hätkähdyin ajattelemaan, että koska mä oikein kerkeän nukkumaan. Nukuin aina pieniä pätkiä kun ehdin ja sitten jo taas säntäilin paikasta toiseen. Mulle eilinen päivä oli koko viikon päätöspäivä. Kaikista raskain niistä koska yksi sivu elämästä tuli käännettyä ja siitä en blogissa sen enempää halua puhua. Läheisimmät ihmiset tietää kyllä palasia tämän (eli eilisen) päivän muutoksista. Kyyneleiltä ei kuitenkaan olla vältytty mutta silti kaikki on täydellisen hyvin. Monet muutokset samaan aikaan on vaan joskus too much.

Eilen mä vihdoista viimein kävin Tampere-talossa kuuntelemassa Tampere Filharmonia kuoroa sekä Filharmonian vasket & lyömäsoittajia ja se oli todella hieno kokemus eikä varmasti ollut viimeinen koska mietin jo ekan vartin jälkeen, että haluan uudestaan tänne! Bachin Chaconnen  soittaminen oli koko illan kohokohta ja se kylmien väreiden määrä kun ne soitti niin hienosti. Suomalaiset joululaulutkin kuoron laulamina oli niin kauniita ettei kyllä ensiksi lauletut englanninkieliset ollut mitään niihin verrattuna. Mä vaadin, että pääsen kuuntelemaan myös pian Santtu-Matias Rouvalin johtamana jotain konserttia. Mä niin vakuutuin kyseisen nuorukaisen taidoista Linnan juhlia katsellessa. Taisin mä myös sanoa jollekkin, että haluan samanlaisen aviomiehen tulevaisuudessa. Håkan Hardenberger ei myöskään ollut yhtään huono, mä vaan tuijotin sitä miten se näyttää takaapäin Michael Douglasilta.

Mitä sitten tänään on tapahtunut? Joululahjashoppailua, kärryrallia ihmisten seassa ja paketointia sekä lahjakorien tekoa. Koko päivä meni siinä touhutessa ja nyt voin huokasta, että kaikille hankittu lahjat ja taptap löysin isälleni ihan loistavat lahjat meinaan Tabermanin viinilaseja sekä Iittalan konjakkilaseja. Oon niin tyytyväinen, että löysin ne koska etsin niitä supermarketteja myöten läpi ja viimesessä Prismassa oli viimeiset kappaleet jäljellä näistä mitä etsinkin.

Nyt vaan puuhailen äidin lasipurkkilahjan loppuun tänä iltana ja sitten alan rauhottumaan koska nyt noita paketteja on jo niin paljon, että mulla ei oikeesti ole tilaa edes pukea mun huoneessa enää. Äitekin vaan pyöritteli tänään silmiä kun kokoajan keksin mitä ostan jollekkin ja tänään kassalla mä muka vaivihkaa yritin laittaa rahaa keräyslippaisiin niin näin jo sivusilmällä äitin pyörivät silmät. Eihän tässä itelläkään oo kun monien kymppitonnien rahat kiinni tulevan puolen vuoden sisään. Mitä sitä nyt säästelemäänkään kun kerran vuodessa vaan on joulu. ;) Tammikuusta alkaa armoton säästö. Yritän ainakin.