maanantai 16. joulukuuta 2013

PIPARKAKKUTALOT EI OO MUN JUTTU

Nämä on niitä hetkiä jolloin oikeesti arvostaa elämää. Mulla on tänään ollut hyvä olla, jopa kotona. Se on ihan maksimaalisen mahtava tunne. Tuntuu, että viimeöisen kirjan lukemisen jälkeen ja tänään kiireessä töihin lähtiessä tajusin, että miten himskatin hyvin voi ihmisen asiat olla. Mä voin lukea kirjaa ihan vaikka koko yön tai vaikka katsoa telkkaria, herätä töihin omaan valitsemaan aikaan kunhan kerkeen töihin, voin pukeutua miten haluun ja puhua miten haluun. Koko toi Parakki 10 on opettanu mulle taas jonkinlaista ymmärrystä meiän elämän helppoudesta. Tänään en oo siis jaksanut saati viitsinyt valittaa mistään, paitsi...

Toi sää on jotain järkyttävää. Mä melkein vedin lipat ensimmäisellä askeleella aamulla ja kun me asutaan hienosti semmosen loivan (tänään jyrkän) rinteen päällä mistä autotalleja menee reunoilla niin suoraansanotusti seinäkiipeilin koko rinteen alas pitäen kiinni niistä autotallin seinistä ja kirosin mielessäni, että miten mä pääsen ensimmäiselle bussipysäkille 10 minuutissa kun kävelytahti on senioriluokkaa. Lopulta mä kävelin mettän reunoja pitkin ja välillä vetelin liukumalla pitkin peilijääteitä. Näinä hetkinä toivoo sitä pakkasta ja lunta koska ei ainakaan tarvis pelätä jatkuvaa kaatumista.

Leivottiin myös oman perheen  voimin illalla ja se oli ihanaa! Äidin ja veljen kanssa touhuttiin keittiössä ihan kuin lapsena. Äiti ohjeisti epätoivosesti veljeä tekemään siirappikaurakeksejä ja mä koristelin vielä epätoivosemmin piparkakkutaloa. Mä menetän hermoni tollasessa kun ne seinät alkaa kaatumaan, karkit valuu, sokerimössötahmaa ei saa purkista ulos paitsi kaikilla käsivoimilla rusentaen samalla kun pidän taloo pystyssä. Sitten kun loppu karkit kesken ja äiti iski naaman eteen lakupussin niin mulle oli ihan sama enää miltä talo näyttää. Se on ehkä epäsikiöin piparkakkutalo ihmismuistiin. Ainakin se pysyy pystyssä.

Sanoin varmaan viiskymmentä kertaa taloo rakentaessa, että ranteet kiittää (kaikesta puristamisesta) ja eiköhän nyt sitten äsken pitänyt napsia panacodia jäätävään kipuun. Näillä käsillä kun ei saisi mitään fyysistä tehdä tai heti mun hermot alkaa kipeytymään. Piparkakkutalo 6 - Jonna 0. Surkuhupasaa.

Se siitä valittamasta jättämisestä. Elämä ilman pientä valittamista on sama kun laku piparkakkutalossa.

Osaako joku muka yksin tehdä kauniin piparkakkutalon?

5 kommenttia :

  1. Voi ku kiva postaus :) Mua kans ärsyttää järkyttävän liukkaat tiet! Paaaljon mieluummin lunta ja pakkasta! Ja vastaus tuohon kysymykseen: ei, en osaa, haha :D mutta haluaisin opetella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Mikään ei oo yhtä inhottavaa kun askelten varominen. Menee hermo siinäkin. :'D Missä mulla ei menis hermot!

      Mäkin niin haluisin oppia tekeen jotain kauniita söpöjä piparkakkutaloja ja jotain linnoja. Ihmiset tekee jotain kyliäkin sun muita hienoja joulupukinrekiä ja mä yritän pitää neljä seinää pystyssä eri tavaroiden ja käsivoimien kanssa. Tosi reilua. :D

      Poista
  2. Meillä ei ole tehty piparkakkutaloa moneen moneen vuoteen, vaikka minusta sen tekeminen kuulostaisi mukavalta.. En ole tainnut koskaan tehdä, tai sitten en vain muista kun olen ollut niin pieni immenen silloin. Äiti ei pidä piparkakkutalojen tekemisestä yhtään, mistähän johtunee.. Tänä vuonna pikkuveli ilmaisi aikeensa tehdä talon itse, ilmeisesti joudun apulaiseksi. Katsotaan jos saataisiin jotain aikaan, niin voisin väläyttää tuolla blogini puolella kuvaa. :) Valmistaudun jo henkisesti turhautumiseen.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noni kato nyt sitten teette jonkun hienon yhdessä. Haluun ehdottomasti nähdä miten hyvin teitte sitten koska mun piparkakkutalotasoo ei voi alittaa. :DD

      Poista
  3. Olivia: Joo mullaki menee niin hermot tähän säähän ! Mitä hittoo oikeesti?? Tässä nyt koko ajan vaihtelee toi sää, välillä on -15 ja seuraavana aamuna +2, sitte on jäätäviä lumisateita ja olihan noi kaks myrskyäkin Eino ja Seija (mitkä olikaan) ja täällä Halpa-Hallin lipputanko oli kaatunu yöllä :D Sitte oli taas jäätävä pakkanen ja luulin jo et vihdoin pysyis hyvä talvisää mut mitä vielä, eilen lähti taas lämmöt käsistä ja nyt on +3 ja koko illan satanu vettä ja on niin liukas ettei mitään rajaa. Luontoäiti ei nyt oikeen osaa päättää onko lauhaa vai kovaa pakkasta, myrskyä vai tyyntä, vesisadetta, lumisadetta vai auringonpaistetta. :D kohteessa PIPARKAKKUTALOT EI OO MUN JUTTU

    Joo hupsista vaan. En tiedä miksi sun kommentti ei näy tässä vaikka sen julkaisin, joten kopsaan sen sitten itse tähän. :) Oon kyllä ihan samaa mieltä. Sää muuttuu ihan pelottavan nopeesti ja joka päivä. Ei ihan normaalia mutta minkäs teet. Pääasia ois kuitenkin, että ois joulu valkoinen mutta enpä menis sanomaan mahiksista mitään. :(

    VastaaPoista

∞ Siistiä kielenkäyttöä ja muistetaan toisten kunnioitus.
∞ Otan mieluusti vastaan palautetta hyvässä ja pahassa, mutta kritiikinomaisesti.