perjantai 10. tammikuuta 2014

TOTUUS ABSOLUTISMISTA

Kuvitus tällä kertaa näinkin kuvaava. Viimeisistä tekstiriveistä saatte syyn ehkä tähän valintaan.

Mulla on pitemmän aikaa ollut tarkoitus tehdä postausta koskien mun absolutismia ja eikä aivan siinä tyypillisemmässä muodossa (miksi oon, miten.. yms.) vaan lähinnä siitä, että minkälaisesta riippakivestä on kyse. Tässä vaiheessa sitten pyydän poistumaan tästä blogista ne ihmiset, jotka kokevat jonkinlaista pakottavaa tarvetta olla ymmärtämättä tätäkin puolta koko asiasta ja jotenkin ei vaan siedä sitä, että puhun absolutismista omassa blogissani koska kyllä - näitä ihmisiä tuppaa olemaan. Älä siis lue jos tiedät ärsyyntyväsi tästä aiheesta. Kuitenkin toivon, että monet ihmiset lukisi tämän ja oppisi ymmärtämään tarinan toisenkin puolen.

Monet tapaamani ihmiset luulevat, että olen kasvanut alkoholistivanhempien silmien alla, joutunut ongelmiin alkoholin kanssa aiemmin tai jotain muuta vastaavaa ja sen takia olen nykyään absolutisti. Joskus näihin ihmettelyihin, kyselyihin ja pohdintoihin oli ihan kiva vastata ja oikaista sitä, että ei kaikilla ole taustalla sitä mutta nykyään lähes 21-vuotiaana alkaa jo tämä ainainen toistaminen ja oman luonteensa suorasanainen perusteleminen ärsyttämään kun sitä tarvitsee tehdä jatkuvasti ja jokaisen uuden ihmisen kanssa. Se on henkisesti aika rankkaa koska vaikka kuinka pidän itsestäni tällaisena ja en näe absolutismissani mitään pahaa tai hävettävää niin koen oloni usein häpeälliseksi kun joudun kertomaan tämän asian itsestäni. Se on vaikeampaa kuin sanoa, että alkoholia tulee kyllä juotua. Se on normaalimpaa ihmisten mielestä kun se, että joku sanookin ei kiitos. Joskus jopa en kehdannut uusille kavereille kertoa tätä asiaa itsestäni heti. Monen mutkan kautta ihmiset saivat tietää tästä, jotkut blogin kautta ja jotkut muiden kavereiden kautta.

Nuorempana ei ollut näitä tunteita oikeestaan mutta nyt tässä iässä niitä alkaa tulemaan. Nuorena oli ehkä helpompi kieltäytyä alkoholista kun eihän sitä nyt voi kukaan paheksua kun alaikäinen ei juo alkoholia tai vaikka 18-vuotta täyttäessään ei vieläkään ole löytänyt alkoholin pariin. En kuitenkaan koskaan ole tullut täysin torjutuksi tämän asian kanssa vaikka monille se on ollutkin yllättävän haasteellinen asia hyväksyä ja ymmärtää ja se on musta lähinnä huvittavaa, että miten tuollaisesta asiasta pitää tehdä niin ihmeellisen suuri numero. Ehkä itsekin teen siitä liian suuren numeron koska muut antavat jatkuvasti sellaisia reaktioita siitä, että kuin olisin joku yksisilmäinen sirkusfriikki, joka on kaukana normaalista 20-vuotiaasta nuoresta naisesta. Enhän mä ole ja tiedostan sen aivan yhtä hyvin kuin kaikki muutkin. Absolutismi ei ole mikään outo asia mutta se asenne mikä ihmisillä tuntuu olevan kaikkea niin sanottua "erilaista" kohtaan on vaan automaattista.

Hyvänä esimerkkinä inhottaville kysymyksille tulee ekana mieleen työpaikat. Mä teen töitä tällä hetkellä monissa eri pisteissä ja tapaan päivittäin uusia ihmisiä. Joidenkin kanssa kerkeen juttelemaan paremmin ja joidenkin kanssa luojan kiitos vähemmän itsestäni. Lähinnä keskustelut menevät vaan siihen tasolle, että koska oon valmistunut, missä oon tehnyt töitä, missä asun ja sitä rataa mutta auta armias jos oon vähän pitempään töissä ja joudut vaikka yhteisillä työmatkoilla bussissa kertomaan työkaverille vähän enemmän tai keskustelut johtavat vähän enemmän ja vähemmän viihdekysymykseen niin siinä kohtaa tekisi mieli painaa STOP-nappia ja huutaa, että jään tässä. Mä en jaksa sitä kun multa kysytään tai edes puolikysymyksellä kysytään, että aiotkos mennä viihteelle viikonloppuna. Nuoremmille tämä asia on helpompi sanoa, että joo en käy viihteellä ollenkaan ja nopeesti heittää siihen perään, että ei toi alkoholi oo ihan mun juttu ja ne tajuaa automaattisesti lopettaa keskustelun siihen mutta sitten jos kyseessä onkin vähän kypsempi ihminen niin sitten pitää jo perustella ja vähän kertoa taustoja. Ahdistaa jo pelkkä tämän asian ajattelu ja sitä on oikeesti vaikee selittää ihmisille, jotka ei välttämättä "paini" näiden asioiden kanssa jopa useesti viikossa. Eihän tämä nyt mitään maailmaa kaada mutta lähellä on. Näissä tilanteissa monesti vaihtaisin pari asiaa itsessäni ja olisin vaikka kiinnostunut siitä alkoholista, että saisin vähemmän ihmetteleviä kysymyksiä ja enemmän ymmärrystä. Ei sitä enempää ihminen toivo. Joi tai oli juomatta alkoholia.

Se mistä mun koko absolutismi on kotoisin, ei mulla itselläänkään ole mitään tarkkaa tietoa. Kokeilin ensimmäisen kerran kunnolla alkoholia muistaakseni 15-vuotiaana kaverini luona ja maistiaisena toimi joku vahva alkoholi ja sitä join jonkun shottilasillisen verran. Siihen se myöskin jäi. Mä en ole kokenut koskaan tarvetta kokeilla alkoholia jossain salaa koska mulla on ollut kotona todella ihanteellinen alkoholikasvatus aina. Mun vanhemmat joi vähäisesti alkoholia ja yleensä lauantaisin iskäkin otti saunakaljan ja sain kunnian olla kaljakuski keittiöstä saunaan ja siinä matkalla usein hörppäsin kerran tai kaksi pullosta ja koin salaista mielihyvää siitä. En tiedä miten asiat olisi muotoutunut jos alkoholi olisi leimattu ehdottoman kielletyksi kotona niin varmasti olisin jossain sitä halunnut testata ja voi hyvinkin olla mahdollista, että tänäkin päivänä joisin alkoholia ihan siihen tahtiin miten monet muutkin. Mä kun sain kokeilla jo lapsena ja sain kirjaimellisesti ihan itse ilman ryhmäpainetta päättää, että pidänkö alkoholista vai en ja se on johtanut ehkä juuri sen takia isompiin valintoihin koko elämän mittakaavalla.

Monet ei-absolutistit kuvittelevat, että absolutistit yrittävät tehdä itsestään jotenkin erityislaatuista ja ihailtavaa mutta itselläni ainut pyyntö olisi se, että lopettakaa se ihmetteleminen niin selvästi ja pitäkää meitä ihan tavallisina tyyppeinä. Ei sen alkoholin pitäisi olla niin ihmeellisen merkityksellinen asia, että juomattomuus leimataan suoraan oudoksi asiaksi ja sitä voi ruotia bussimatkoilla kovaan ääneen tai vaatia perusteluita kerrottaessa.

Oon monille ihmisille sanonut, että siinä vaiheessa jos joku alkaa sanomaan mua huomionkipeäksi tai vastaavaksi ihan vaan sen takia, että minä nyt en herranjumala juo alkoholia niin tekisi mieli jollain tavalla saada kyseiselle ihmiselle luu kurkkuun ja aika helposti sen saa sillä aikaiseksi, että selittää nopeasti minkälaista on olla absolutisti uutena vuotena, juhannuksena, vappuna ja ihan kaikkina pyhinä milloin muu Suomi korkkaa pullot ja alkaa sosialisoitumaan. Monet absolutistit viettää ne pyhät yksin tai perheen kanssa. Onko se sitten niin kovin hauskaa? En nyt menisi sanomaan vaikka tämän luonteisena ihmisenä viihdynkin paljon rauhassa ja ihmisten kanssa, jotka eivät valitse mun seuraa sen perusteella juonko vai en. Se on kuitenkin erittäin iso riippakivi nilkassa kun miettii koko elämän kokoiselta pohjalta sitä, että miten paljon menettää. Kyllä, menettää. Mä en kaipaa alkoholia mun elämään tai sitä riehumista kylillä vaan kaipaan sitä, että olisin osa jotain. Se on valitettavasti paljon pyydetty ja se vaatisi itseltänikin paljon muutoksia asenteisiin. Mun pitäisi oppia sietämään ihmisiä alkoholin vaikutuksen alaisena ja oppia hölläämään. Ei ole vain oikein joutua muuttamaan itseensä sen takia, että tuntisi olonsa yhdeksi muista.

Absolutismi ei ole mikään päähänpisto vaan se on oikeesti elämäntapa. Mä elän elämää ilman alkoholia ja muuten oon aivan tavallinen 20-vuotias nuori nainen, joka pitää ihan samoista asioista kuin monet muut samanikäiset. Eihän kukaan ole täysin samanlainen, joten minkä takia niitä asioita ei nosteta niin suuresti esiin kuin vaan sitä, että juoko alkoholia vai ei. Inhottavaa kun se on niin iso asia yhteiskunnassa ja asenteissa. Toisaalta se on ihan sama minkälainen on niin aina on liian erilainen johonkin. Join sitten itseni humalaan joka viikonloppu tai istuisin kotona absolutistina niin tekisin jotain väärin jonkun mielestä. Turha sitä on itseään tästä soimata vaan niitä, jotka tuomisevat jatkuvasti. Mäkin opin aikuistuessa ymmärtämään erilaisuutta ja sitä faktaa, että kaikki alkoholia juovat eivät ole pissahattuisia ja siihen porukkaan mahtuu ihan loistaviakin ihmisiä koska se on vaan pieni osa ihmistä ja valintoja ihan siinä missä juoko kahvia vai ei tai tykkääkö tomaateista vai ei. Kunhan kaikki tajuisi myös senkin, että absolutistitkin on ihan yhtä mahtavia tyyppejä kuin ne joiden kanssa lähdetään baariin pitämään perjantaina hauskaa.

Tässä on ajateltavaa lisää ihmisille, Anssi Kelalta

"Absolutistina olen harvinainen outo lintu. Vetämällä kännit minusta tulisi kertaheitolla tavallinen tiainen."

"Absolutistina olen varmasti menettänyt monia hienoja kokemuksia, mutta väittäisin silti, että saldoni taitaa sittenkin olla plussan puolella. Se, etten koskaan ole ollut kännissä, tarkoittaa nimittäin samalla sitä, etten ole ikinä myöskään kokenut krapulaa."

"Tärkein syy absolutismiini on joka tapauksessa tämä: alkoholi ei ole koskaan kiinnostanut minua. Minulle ei ole ikinä tullut tarvetta saada päätä sekaisin, ajatus ei ole vaikuttanut millään tasolla houkuttelevalta."

Viimeisempänä mutta ei vähäisempänä on pakko sanoa, että olen ylpeä absolutisti vaikka se paljon tuntuu multa vievänkin.

21 kommenttia :

  1. Tää oli tosi hyvä teksti. :) Minä täytin noin vuosi sitten 18. "Lähetkö bilettämään? Meinasitko juhlia rajusti?" Ne oli ne ensimmäiset kysymykset.. Juu tuota niin, en aikonut. Poikaystävä teki minulle syntymäpäiväkakun, jota sitten yhdessä syötiin kera lasten shampanjan. Heh. Täytyy myöntää, etten myöskään ole käynyt baarissa koskaan. On kysytty mukaan bilettämään, on kysytty kuskiksi.. Monet kerrat. Minua ei vaan kiinnosta kiinnosta se. Menee rahaa ihan turhaan, ja varsinkin silloin, kun se raha ei puussa kasva. En kuitenkaan ole absolutisti. Mutten myöskään koe tarvetta selitellä ihmisille sitä, että miksen käy baareissa tai miksen juo kuin ehkä kerran tai kaksi vuodessa joskus jopa harvemmin. Onko se niin epänormaalia? Mielestäni ei. Ja saan olla iki-onnellinen siitä, etten ole nähnyt ketään perheenjäsentäni juovan alkoholia. En vanhempiani, en isovanhempiani. Sain maistella erästä hunajaviiniä ollessani noin 14v, koska pyysin vanhemmiltani. Täytyy sanoa, että lavuaariin meni sekin suullinen. En minäkään ymmärrä näitä teinejä, jotka salaa käyvät ryyppäämässä.. Eihän siinä ole mitään hienoa! :D Musta on ihan ok juoda jos niin haluaa ja käydä baareissa, ottaa ns. irtiotto arkeen. Mutta tämä ajatus hieman vierastaa minua. Äiti on ylpeä siitä, etten ole teini-iässä pyörinyt hämäräsakeissa ryyppäämässä tiesmissä. Ja siitä, että on kasvattanut minusta kunnollisen. Ja minä olen siitä kiitollinen äidille. Tässä oli paljon erilaista asiaa todella sekaisin, mutta toivottavasti edes jostain löytyy pää ja häntä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla oli ihanteellinen synttäripäivä kun täytit 18-vuotta. Ihana! :) Sulla on just terveellinen asenne alkoholia kohtaan ja tommonen ''neutraali''. Ei siis ollenkaan epänormaali munkaan mielestä.

      Aika hienoo toi, että suomalainen tyttö ei oo nähnyt perheenjäsenten juovan kertaakaan alkoholia. Se on oikeesti harvinaista, ihan siis painosanalla harvinaista. Vau.

      Oon ihan samaa mieltä tosta, että on ihan ok jos haluaa ottaa välillä irtiottoja arjessa jos siltä tuntuu ja kokee, että alkoholi on "ainut tapa" siihen. Pitäisi vaan silloin ymmärtää myös se, että jotkut ei tarvitse edes niitä yksiä kertoja ja se on silti myöskin ihan normaalia ja tavallista.

      Poista
  2. Täälläkin 20 vuotias absolutisti. Tai, olen ollut nyt 2 vuotta. Polttanut olen siinä välillä, joskus puolitoistavuotta sitten, mutta nykyään en polta enkä juo. Viimeksi olen ottanut hörpyn alkoholipitoista juomaa 18 vuotis synttäreilläni.
    Mun tarina onkin hieman erilainen, kovaa päihteiden käyttöä 15 vuotiaasta asti, eikä se jäänyt ihan pelkkään alkoholiin. (Pilven poltto.) Lopputulos oli, että olin enemmän sekaisin kuin selvinpäin enkä muista monesta vuodesta mitään. Nämä ei ole mitään salaisuuksia vaan määrittelevät täysin, kuka minä olen ja miksi valitsin näin.

    Mun koko kaveriporukka juo. Ihan joka ikinen juo, ja paljon, ja joka viikonloppu. Olen 2 vuotta ollut "se kuski". Porukka ihailee mua, voi kumpa minäkin voisin olla juomatta jne. Siinä minua hieman vituttavassa vaiheessa päässäni kuuluu naksahdus ja käsi sydämmellä kerron heille totuuden absolutistina olosta kännisten keskellä: Kun mä lopetin juomisen, romahdin porukassa ihan pohjalle. Kukaan ei soita enää ja kysy, mitä viikonloppuna. Käteen jäi vain pari kappaletta ystäviä, kaikki kaverit kaikkosivat. Baareissa (kyllä, käyn ihan yhtä paljon baareissa kuin muutkin, olin jopa töissä siellä kesän ihan baarimikkona) kaikki vanhat kaverit tervehtivät, mutta kukaan ei puhu. Arkena olen täysin yksin. Absolutistit leimataan yleensä tylsiksi, porukan masentajiksi. En itse koe olevani sitä: toimin kuskina autolla joka on jo jonkun asteen bilepaku biisivehkeineen ja pinppivaloineen, olen se joka porukkaa yllyttää juoksemaan alasti. Mutta aina, AINA lopussa: olen se absolutisti.

    Yleensä selviän kertomalla että olen kuskina. Tämän kuitenkin servaa todella huumorintajuinen poikaystäväni heittämällä "ei se juo ollenkaan, se on lesta". (Minä en tarkoita tätä pahalla, totuus...) Siinä sitten taas selitetään että juu mä urheilen ja ratsastan ja mulla on 200000 eläintä eikä totanoin... Niin. Silmät katsovat minua päästä varpaisiin (tatuoitu, lävistetty jne.), hymy ja nopea poistuminen TAI vietköminutkotiin -kysymys.

    Anteeksi avautuminen, mutta hengessä mukana... -_-"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noora. Vau. Toi sun taustas on kyllä todella karu ja se miten hienosti oot päässyt irti siitä on upeeta. Arvostan suuresti. Se, että ihminen tajuaa omat virheensä ja yrittää kaikkensa, että pääsee paremmalle polulle - on ihailtavaa. Sulla on ollut tosi tosi kuoppasta varmasti ennen absolutismia koska päihteet on vaikeita jos niistä haluaa eroon ja kun kyse on vielä noinkin pahasta tapauksesta, että pari vuotta on mennyt ihan unholaan. Vaikka se on mennyt niin, niin voit olla ittestäs ylpeä, että tajusit sen näinkin nuorena ja oot jo oikeesti saanut ittes siihen kuntoon, että voit sanoo ton olleen menneisyyttä. Kokemukset vahvistaa.

      Toi kun kerroit, että sun kaveriporukka juo - erittäin tuttua. En tiedä yhtäkään kaveria joka ei joisi ellei kyseessä ole muslimi tai muuten vaan jotenkin "eriskummallinen piipertäjä" niin sanotusti ketään "ihan normaalia" tai siis miten sen muotoilisi - tavallista tallaaja ei ole. Aina on joku todella merkittävä syy miksi joku ei juo ja yleensä se on joko uskonto tai sitten joku eläintenoikeuksien puolustaja joka pitää alkoholia myrkkynä koska sitä myydään liian lähellä eläinkauppoja - you know, tietkö sellasta tavallista päihteetöntä tyyppiä on hyvin vaikeeta löytää nykypäivänä vaikka niitä on mutta eihän niitä koskaan oo omassa elämässä kun tarvitsisi.

      Toisekseen se, että nuo sun kaverit on kadonnut sun ympäriltä kun lopetit juomisen - kertoo taas sen, että ne ei ollut aitoja kavereita. Ne oli sun kavereita koska joit ja joit nimenomaan niiden kanssa. Alkoholittomuus on sinänsä aika hyvä kaveruudenmittari koska ihan oikeesti se kertoo kuka haluaa viettää sun kanssa aikaa silloinkin kun ollaan vesiselviä eikä rötöstellä jossain baarissa tai kotibileissä. Sen takia mäkin arvostan niitä kavereita, jotka välittää musta tällasena ja haluaa olla mun kanssa vaikka tietääkin, että mua on turha pyytää viihteelle koska en tule.

      Ja loppujen viimeiksi on väärin, siis oikeesti väärin, että absolutistit joutuu perusteleen sitä ettei juo. Eihän alkoholia juovatkaan perustele sitä miksi juo ja jos pyytää perustelua niin alkaa tuleen sitä samaa settiä "pidätkö mua alkoholistina?", "joku ongelma?" yms. No, maailma pyörii näin ja aina on ne osapuolet joille jää pienempi osa hauskuutta.

      Erittäin kiva kuulla, että joku on samassa laivassa munkaa ja erittäin kiva on myös huomata se, että kaikki ei todellakaan tule samoista taustoista tähänkään päätökseen. Tämä ei siis ole todellakaan mikään hienostelupäätös vaan oikeesti monelle elämänkin pelastava teko.

      Poista
  3. en oo ikinä tajunnut miksi se on jotenkin outoa jos ei juo. mun mielestä on enemmänkin kunnioitettavaa että on päättänyt olla juomatta ja pystyy sen pitämään vaikka tämmösessä juoppomaassa paikoittain on aika kovat paineet aiheesta. ite en oo absolutisti mutta juominen on sellasta korkeintaan kerran puoleen vuoteen tahtia.. itsekin monesti joutunut selittelemään miksi viihdyn viikonloppuna illat kotona katsomassa leffoja ennemmin kuin kaupungilla baarissa. keksin vaan huomattavasti parempiakin keinoja käyttää mun rahat ja kun ikinä en muutenkaan oo löytänyt tota örvellyskulttuuria enkä tykkää tanssiakkaan. mun visio juomisesta on että istutaan ilta, rupatellaan mukavia ja ehkä siinä sivussa voi muutaman juoda, ei se "tänään niin veetään lärvit!!" joka kaveriporukassa on valitettavan yleinen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä siis osaat käyttää alkoholia oikein. :) Se on vaan harmi, että ei saa olla omanlaisensa kun aina pitäisi sulautua massaan niin sanotusti ja tehdä niikuin "kaikki muut". Musta se on ihailtavaa, että osaa käyttää sitä alkoholia niinkuin sä. Ei se totaalikieltäytyminen, eli absolutismi ole mikään ainut oikea keino alkoholin suhteen.

      Toi kaveriporukka juttu on harmittava. On oikeesti vaikeeta löytää ihmisiä porukallista, jotka oikeesti keksisi jotain muuta tekemistä viikonloppuna kun juoda pään täyteen.

      Poista
  4. Hieno teksti! Just ite kohtaan jatkuvasti myöskin sitä, että pitää löytyä jokin selitys sille, miks ei juo! Esim. työpaikkahaastattelussa heti kysytään, että MIKSI ET?! Samoin äitiysneuvolassa terveydenhoitaja kauhisteli, että mikä on tuonut siihen pisteeseen etten juo, eikä myöskään mieheni ja heti automaattisesti siellä pääteltiin, että tulemme agressiivisiksi ja väkivaltaisiksi jos otamme alkoholia..

    Ja sitten kun ne jotka käyttää alkoholia ja vastaavat näihin kysymyksiin kyllä.. Niin miksi heiltä ei vaadita perusteluja sille, että miksikäs se viina sitten maistuu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on oikeesti jo törkeyden huippua, että työhaastattelussa kysytään miksei juo alkoholia. Voi hyvä luoja! Toi terveydenhoitajankin kauhistelu on suoraan kuin jostain epäammatillisuus-kirjasta poimittuja toimintatapoja. Ei noin voi oikeesti kukaan terve ihminen sanoa saati ajatella jos ihminen ei juo alkoholia jos ei selviä taustasyitä ole :D Hävettää välillä on ihminen.

      Ja näinhän se on. Aina se vähemmistö tekee oudosti mutta auta armias jos haluat esittää saman kysymyksen massalle niin sittenhän repee helvetti.

      Poista
  5. Hyvä kirjoitus!

    Ja meitsi ymmärtää hyvin miksei kaikki halua sitä alkoholia juoda. Mulla se juominen lähti juurikin siitä koska sen tunsi olevan niin kiellettyä aina. Siinä juomisessa 15-vuotiaana oli mukana juurikin sen juomisen lisäksi se, kun se oli kiellettyä eli jännää. 2010, -11 ja -12 menikin juodessa, voi johtua siitäkin että mun silloinen poikaystävä joi myös paljon :D Juotiin yhessä joka viikonloppu kavereiden kanssa. Mutta ei mua kukaan siihen painostanut vaan join ihan täysillä omasta tahdosta koska se oli hauskaa. Ja 18-vuotiaana se juominen vasta lähtikin käsistä ja baarissa tuli oltua jopa kolme kertaa viikossa enkä käynyt koulussa. Muutaman kuukauden jaksoin sitä ja sitten se juominen väheni dramaattisesti. :D Joulukuussa tosin oli hassua kun join jopa neljänä viikonloppuna putkeen, mut se on kyllä nykyään aika harvinaista meitsillä. Ja uutenavuotena tietenki viimeksi join. Ennen se oli niin siistiä juoda mut nykyään aattelen että se on vaan noloa ja junttimaista vetää kännit joka viikonloppu.

    Enää mulla ei oo vaan mitään tarvetta olla kännissä koko ajan. En lähde omatoimisesti baariin enää, pelkästään sillon kun joku pyytää eikä mulla ole kummempaa tekemistä. Oon miettiny tuota alkoholiasiaa että miks hitossa ihmiset tunkee myrkkyä kurkkuunsa?? Oon miettiny et pitäiskö lopettaa se alkon ottaminen kokonaan, mut loppujen lopuksi saattaisin menettää siinä kavereita ja olishan siinä ulkopuolinen olo. Vaikka toisaalta, onko ne kaverit sit sen arvosia jos ne hylkää sen takia kun toisesta ei oo ryyppykaveriksi. :D Kaikki noi ryyppäämispyhät tulis varmaan vietettyä vaan yksin kämpillä. Ja yleensä kuitenkin mulla on hauskaa kun juon, ainakin nykyään kun sitä ei tee joka viikonloppu vaan ehkä kerran kuukaudessa. Joskus siihen juomiseen turtu eikä ollu ees hauskaa enää kun joi liikaa.

    Suomessa on niin vaikeaa olla absolutisti ja senkään takia en jaksais ruveta siihen kun joutuu joka saatanan paikassa ja tilanteessa vastailemaan typeriin kysymyksiin. Ja ihmiset luulee aina että absolutistit on ollu alkoholisteja tai vähintään jotain pahaa tapahtunu sen alkoholin kanssa. Helpompi vaan juoda sillon tällön kun se on hyväksyttävää eikä tarvi selitellä koko ajan. :D Mut eniten juon varmasti just siks koska sillon kuuluu joukkoon. On se erilaista olla ryyppyporukassa se selväpäinen, varsinki siinä vaiheessa kun muut alkaa selvästi olla kännissä. Arvostan kyllä itse enemmän silti sitä että pystyy pitämään hauskaa ilman alkoholia, itekin oon käyny monta kertaa baarissa selvinpäin tanssimassa. Surullisinta on se kun jotkut ei osaa sitä viikonloppua viettää ilman alkoa saati sitte että ilman alkoa olis hauskaa! Sääliksi käy heitä :D

    Ja arvostan kyllä sua kun jaksat tuota absolutismia, on se aika perseestä kumminkin just näiden typerien ihmisten ympärillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tota kuuluu yllättävän paljon mitä säkin kerroit, että joskus kun juominen on ollut "in" niin lopulta se vaihe vaan eletään ja sitten se katoo se koko jutun taika. Kaikilla ei kuitenkaan käy näin ja baarissa ravataan koko loppu elämä vaikka monilla nuorilla tuntuu se jäävän sinne 18-20 vuosien paikkeille kun kaikki on vielä uutta ja jännää.

      Suomessa on kyllä vaikeaa olla absolutisti mutta joskus asioiden eteen on tehtävä uhrauksia ja uskon, että lopulta tästäkin päätöksestä kiitos seisoo. Enpä ainakaan tuhoo kroppaani alkoholilla vaikka se kuulostaakin niin typerältä kun kaikella voi nykypäivänä tuhota oman terveytensä mutta en ainakaan tietoisesti tee sitä ja kittaa alkoholia alas kurkustani jos en edes pidä siitä ja sen vaikutuksista. Sehän olis ihan silkkaa tyhmyyttä.

      Kyllä sitä itekkin tulee mietittyy useesti, että eikö ihmiset osaa oikeesti enää pitää hauskaa ilman alkoholia. Mihin se taito muka katoo kun lapsena se on varmasti jokaisella jollain tasolla ja sitten se vaan katoo ja kaikkeen hauskanpitoon ja nollaamiseen tarvitaan se kuningas alkoholi. En käsitä sitä faktaa vai onko se edes fakta vai vaan tekosyy sille, että ei tiedä parempaakaan perustelua omalle toiminnalleen. Noh, onneksi mä oon loppuviimeksi se ihminen joka tulee muistamaan kännisten ihmisten sekoilut kun muut miettii vessanpöntön vieressä, että mitäs tuli tehtyy viime yönä. :D Kaikessa on puolesta ja tämä on yks pieni puoli mistä nautin ehkä salaisesti.

      Poista
    2. niin, että ihan puolensa*!

      Poista
    3. Surullista kyllä kun joillakin se viina jää koko loppuelämäksi... :D Mutta joo, jos alkoholin vaikutuksista ei edes tykkää niin siinä ei sillon oo mitään järkee! Meitsi diggaa siitä pienestä hiprakasta mikä tulee varsinkin alkuillasta mut ei se älytön känni oo enää kivaa. Puhuminenki tuottaa vaikeuksia. o___o Oon ite niin ilonen että oon onnistunu löytämään kaveriporukan jonka kans aikaa voi viettää SELVINPÄIN. Istun perjantait heidän kans seurakunnan nuorisotiloissa ja mukavempaa se on kuin mennä joka perjantai baariin. :D Ja kännisille nauraminen on hauskaa jos on ite selvinpäin. Kaikki näyttää niin erilaiselta baarissakin jos ei juo, tulee esim. huomattua se miten kännissä kanssaihmiset on ja kaikki sekoilee. Välillä on kiva mennä istumaan baarin nurkkaan selvinpäin katteleen ihmisiä ja niiden toimintaa. :D

      Poista
    4. Luin tän kommentin aamulla ja nousi hymy huulille kun oot löytänyt tollasen kaveriporukan. Kadehdin kyllä! :) Oot onnekas koska se on harvinaista, että kokonainen porukka keksii tekemistä myös selvinpäin, perjantaina.

      Itekkin varmaan lähtisin stalkkaan typeriä tekeviä ihmisiä baareihin jos mun myötähäpeen sietotaito olisi yhtään parempi tai yleensäkkään mikään sietotaito koskien kyseistä aihealuetta.

      Poista
    5. Oon kyllä tosi ilonen että juomattomia kavereita löyty! Kiitos isostelu noilla seurakunnan leireillä joissa suurin osa on alaikäsiä. Onneks sattu omaan isosporukkaan niitä jotka ei vielä juomista oo alottanu eikä se oo pakkomielle. Ilman heitä en tiiä miten tulis viikonloput vietettyä. :D Toivottavasti sullakin tulis vastaan tollasia tuttavia, niistä kyllä osaa olla kiitollinen!

      Poista
    6. Uskon, että jossai vaiheessa niitä on pakko tulla vastaan. Ei kaikki ihmiset voi olla riippuvaisia alkoholista, ei millään järjellä :) Hyvää kantsii odottaa!

      Poista
  6. Eikö olekin hälyttävää, kuinka paljon huomiota niinkin yksinkertainen asia aiheuttaa, kuin juomattomuus? Se kertoo aika paljon suomalaisista, valitettavasti.. Löydän tuosta kyllä paljon enemmän positiivista, kuin negatiivista. Rahat säästyy johonkin paljon fiksumpaan, eikä aikaakaan mene hukkaan krapulassa makoillessa. Eräs miespuolinen ystäväni sanoi hulluksi, kun kerroin paljonko käsilaukkuni maksoi. Sen jälkeen heitin vastapallon, paljonko rahaa ryyppäsit viikonloppuna? Hetken mietti ja lopulta myönsi, että laukkuni verranhan se viikonloppu verotti. Minulle jäi sentään jotain konkreettista käteen, hänelle jäi vain huono olo.

    Vaikka suhtaudunkin aika kriittisesti alkoholiin, myönnän, että sitä tulee silloin tällöin juotua. Silti pidän sitä "huonona" asiana ja olenkin tyytyväinen, että mieskin kokee harvoin tarvetta lähteä rilluttelemaan.. Joskus menee kuukausia ilman alkoholia, joskus kesällä tulee viikkoja, jolloin tulee terassilla istuskeltua pariin otteeseen ja otettua muutama enemmän. Meillä ei myöskään kotona juotu, kuin tosi harvoin joku saunakalja jne. Ehkä siksi ei itsekään koe tarvetta rälläämiseen ja räkä poskella konttaamiseen.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on nimenomaan juurikin hälyyttävää. Surullisen hälyyttävää. Aika hemmetin hyvä vertauskuva toi laukku koska se on niin fakta. Mieluummin käytän rahani johonkin konkreettiseen kuten vaikka laukkuun kun joisin ne kurkusta alas ja lopulta käteen saattaisi jäädä liuta noloja tekoja, krapulaa ja sitä sun tätä. Mä saan paljon iloa siitä laukustakin, varmaan yhtä paljon kun ihmiset perjantaina humalassa. :D

      Meillä on siis aika samanlainen näkemys. Itse varmaan aika varmasti olisin sun tyylinen alkoholin suhteen jos sitä joisin edes sitä vähää. Tuo on alkoholinkäyttöä terveissä määrin. :)

      Poista
  7. Ainiin.. Jos ihmisten kyselyt ja utelut häiritsee, heitä että olet raskaana. :D Johan loppuu kyselyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, se ois aika paha! Se järkyttäis varmaan kyllä enemmän kun se, että en juo. :'D Mutta varmasti loppuis alkoholin juomisesta kysely.

      Poista
  8. Joo tota juomattomuutta joutuu liian usein selittelemään ja välillä myös tuntee itsensä ulkopuoliseksi. En tykkää oikeastaan minkään alkoholin mausta enkä väkisin halua juoda jotain mistä en pidä. Toisaalta en myöskään tunne siihen juomiseen tarvetta, kun mulla voi olla hauskaa ilmankin ja ihmettelen joskus, että miksi niin monilla sama kyky on kadonnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon täysin samaa mieltä ja ajattelen just noin tuosta hauskanpidosta sekä siitä, että jos ei pidä mausta. Minkä takia siis juoda jotain mistä ei pidä laisinkaan? Hölmöähän se olisi. :)

      Poista

∞ Siistiä kielenkäyttöä ja muistetaan toisten kunnioitus.
∞ Otan mieluusti vastaan palautetta hyvässä ja pahassa, mutta kritiikinomaisesti.