Eniten kuitenkaan puistattaa nimet jotka olivat suosittuja 1990-luvulla kuten oma nimeni ja sitten ne jopa vanhemmatkin yksilöt. Omassa työssäni törmään jatkuvasti vaikka mihinkä nimihirviöihin lapsilla ja laittaa aina ihmettelemään, että mitä helvettiä tuo vanhempi kuvittelee? Lapsi tulee kantamaan nimeensä ainakin sen 18-vuotta ja oikeestaan koko hänen identiteettistä kasvaa nimen ympärille suurennellusti vaikka aina sanotaan ettei nimi miestä pahenna, niin kyllä se mun mielestä pahentaa. Tuure-Väinö Erkinpoika X, Jesica Rose Elizabeth Alma X sekä muut sankariyhdistelmät. Vanhoja nimiä, kansainvälisiä nimiä jotka on tuunattu sekä sitten niitä nimiyhdistelmiä. Voi taivas ja sen talikynttilät.
Mulla tulee tietyistä nimistä tosiaan omat ajatukseni ja mielipiteeni sekä varsinkin mulla on taipuvaisuutta laittaa jollekkin nimelle sellanen "järkkykuori" tai "ihanakuori" jolloin vaikka jos joku tietyn niminen on erittäin ärsyttävä, typerä tai tehnyt jotain pahaa mulle: ikibanniin kun taas joku suloinen lapsi on nimetty suloisella nimellä niin se listataan niihin nimiin, jotka haluan antaa omalle lapselleni joista muuten oon äärettömän tarkka. Mä en koskaan tule nimeämään mun lasta yhdistelmänimellä. Se on yks isompia päätöksiäni että vaikka aviomieheni haluaisi Jesse-Markun niin mä en myönny siihen millään mikrobitin kokoisella ajatuksellakaan. Joillekkin yhdistelmänimet sopivat ja mieluiten vaan tytöille. Nykyään varmaan jokainen käyttää muutenkin vaan yhdistelmänimistä toista nimeä, joten se olis ihan kirjainten hukkaan heittämistä.
Toinen iso pointti mun tässä ajatuksessa on se tosiaan, että mitä vanhemmat ajattelevat? Jos omasta lapsuudesta trendinimi halutaan antaa lapselle, niin miettisi nyt ees astetta pidemmälle miten lapsi tulisi kyseisen nimen kanssa elämään ja onko se sittenkään niin hieno nimi 10 vuoden päästä kun lapsi suuntaa kouluun tai 20 vuoden päästä kun lapsi vähintään on työelämässä. Tietenkin on myös tämä puoli kun nimetään lapsi sillä tosi vanhalla nimellä. Väinö-vauva tai Marjo-vauva. Suloisia nimiä 1970 luvulla oli ja koska aikakin muuttuu, niin pitää vähän miettiä millasen nimen antaa lapselleen. Ei riitä, että itse pitää koska se nimi ei ole sun vaan sen lapsen. Lapsi ei ole mikään lemmikki jolle annetaan omasta mielestä (muiden ei) kiva tai hassu nimi. Onneksi sentään kastettujen nimiä valvoo kirkko joka vähän hidastaa ihmisiä, jotka yrittää edes antaa lapselleen järkyttäviä nimiä kuten autonmerkkejä. Oikeesti? Siinä vaiheessa pitäisi kyllä vähän muuttaa järjestelyjä ja heittää ne kastevedet niiden vanhempien päälle, että ne heräisi todellisuuteen.
Mä en todellakaan tiedä miksi olen tarkka nimistä (olen tarkka oikeestaan kaikesta) mutta se on varma, että monet nimet ei lämmitä mun mieltä. Oma nimenikään ei kyllä sisälly mun lempinimien listaan mutta kunnioitan sitä sen takia koska oma isäni sen on antanut. Omalle lapselleni en antaisi kyllä nimeä joka alkaa J:llä koska ne on niin puhkikulutettuja. Suomalaista nimeä en varmasti kyllä tule omalle lapseni antamaan ja jos tulen niin yksiä lemppareitani on Ella tai Anna, joista kumpikaan ei ole edes suomalainen nimi mutta niin ne on mielletty.
Nimiajatus tulis tänään mieleeni koska on mun nimpparit (woopwoop) ja teki mieli kirjoittaa jotain mielipidepostauksen tynkää vaikka tästä aiheesta on hyvin vaikea lähtee ruotimaan mitään analysoivaa tekstiä koska en halua luokata ketään koska nimet ei ole yleensä itsevalittuja ja niihin on vaikea vaikuttaa ennen kuin täyttää 18-vuotta. Ei, en ole vaihtamassa koskaan nimeäni vaikka puhunkin tämmöisistä vaihtoehdoista.
Mitä mieltä te olette nimistä ja mitkä ei ole teidän mieleen?
Katselun arvoinen video samaisesta aiheesta mahtavalta Siniltä!
Sama juttu taas, en varmasti anna lapselleni suomalaista nimeä! Tässä helpottaa sekin kyllä, että pidän ulkomaalaisia miehiä paljon kiinnostavampina. Ei varmaan (ulkomaalainen) miehenikään suostuisi, JOS pieneen mieleeni juolahtaisi nimetä lapseni Tapaniksi tms. Ei kyllä juolahda, mutta jos.
VastaaPoistaMitä mieltä oot Aishasta/Aichasta? Mun mielestä toi ois tosi nätti tytölle. :) Selasin joskus ulkomaalaisia nimiä ja löysin monta hyvää, mut en nyt äkkiseltään muista muita kun ton Aishan.
Ehdottomasti Aisha. Aicha ei sopisi suomalaiselle lapselle kuitenkaan koska Suomessa C lausutaan K:lla, joten kieliopillisesti se ei olisi niin hyvä ja ehkä toi ässällä kirjoitettu on jotenkin aidomman tuntuisempi. :) Tosi kiva nimi kyllä, tykkään itsekkin!
PoistaNimet on kyllä yks semmonen juttu mitä pohdin kanssa. Tai kovin usein teen juuri kuten kirjoitit mielikuvan ihmisen nimen ympärille. Oma nimeni ei ollut kovin suosittu, kun olin pieni. Tämän takia tunsin itseni ainutlaatuiseksi koska luokallani oli tyyliin kaksi Jennaa, Tomia sekä Tiiaa. Ja nyt kun Anni oli 2003 vuonna suostituin tytöille annettu nimi on tämä ainutlaatuisuus jäänyt pois. Mutta jo sillon loin kuvan, että kaikki Annit ovat samanlaisia.. Mutta totuus onkin että eipäs ole :D
VastaaPoistaMutta ihailen kyllä niiden vanhempien älyä, jotka osaavat antaa lapsilleen sellaisen nimen mikä sointuu myös ulkomaalaisen suuhun kuten Jade, Emma, Laura, Amanda..
True. Anni on sellanen nimi mitä en itsekkään oo paljoo huomannut olevan. Tunnen vaan pari Annia ja se on oikeesti harvinaista kun tuntuu, että jokaisella on ne samat tutut nimet.
PoistaToi sointuminen on kyllä hyvä pointti koska sitä haenkin jotain epämääräisesti tässä takaa, että sen pitää sopia suuhun eikä vaan näyttää kivalta (tai hassulta) paperilla. Ajattomat nimet kuten joku Emma on todella kaunis tai pelkkä Sofia. Miksi niistäkin pitäisi siis alkaa vääntämään yhtään mitään? No pitäähän sitä nyt vähän Emmaliinaa, Emma-Lottaa, Emmiinaa ja sun muita väännellä :D
Mun nimi oli myös tosi harvinainen kun olin ala-asteella :)) Nykylapsilla taas tuntuu olevan joka toisella nimenä Olivia, ja vähän harmittaa kun ei tää mun nimi olekaan enää niin ainutlaatuinen.. Lapsena tosin kaikki aikuiset mun nimeä aina kehui :D Tuo Olivia-nimi taitaa olla nykyään yks niistä suosituimmista nimistä mitä lapsille annetaan.
VastaaPoistaOlivia on henkilökohtaisesti musta yks kauneimpia nimiä ikinä ja se on todellakin Top 3 nimissä, jotka haluan antaa lapselleni tulevaisuudessa jos on tyttö. Olivia on puhkikulutettu mutta se on vaan jotenkin niin kaunis ja naisellinen sekä kansainvälinen ettei voi olla rakastamatta.
PoistaMinä vihasin nuorempana omaa nimeä, ei kovin montaa Henriikkaa nimittäin parikyt vuotta sitten liikuskellu pikkukylän ala-asteen käytävillä :D Nykysin tykkään nimestäni vaikka samannimisiin on alkanu törmätä yhtenään :DD
VastaaPoistaTytölle annettiin nimeks Alisa, koska hänen isomummonsa on Anna-Liisa ja kutsuttiin tyttöä syntymästä asti Pikku-Liisaksi ja jotenkin tuo A-Lisa kuvastaa sitä pikkuista Liisaa hyvin :) Toinen nimi on jo sitten harvinaisuus kylläkin..
Järkyttää aina tytön serkkujen synttärijuhlissa käydessä, kun niitten kavereilla on ihan kummallisia nimiä 0__o
Varmaan kaikki vihaa omaa nimeensä jossain välissä ja sitten oppii tykkäämään ajan kanssa. :D
PoistaAlisa on todella kaunis! Aivan ihanasti muokattu ja kerrankin onnistuneesti. Alisa on kyllä tosi jees, tykkään.
Haha joo, joidenkin nimet on kyllä jotain aivan uskomatonta. Ei pysty käsittämään, että miten jotkut vanhemmat kykenee antamaan jotain aivan erikoisuuksia, jotka on lähinnä hirveitä kuin kivoja.