UUPUNUT MUTTA ONNELLINEN

ItaloBrothers - This Is Nightlife

Terveisiä täältä peiton alta lämpimästä sängystä! Uuvuttavan pitkä päivä takana ja taivaallinen hedari jyskyttää pääkoppaa siihen malliin, että jo pari kertaa kysyin iteltäni onko aivan pakko vääntää blogipostaus. Kyllä on! Kuvamateriaalia on niin järjetön määrä, että en edes yritä mahduttaa niistä moniakaan tähän postaukseen, mutta ehkäpä mä niitä sitten myöhemmin laitan näkyville. Käytiin tosiaan alkuillasta kuvailemassa Haihunkoskella jossain Viialassakohan päin se oli ja mä olin ihan täpinöissäni kun se oli niin hieno paikka, monia siltoja ja pieniä kivitasoja mistä oli hauska kuvailla koskea, kukkia ja vaikka mitä eteen sattu. 

Ennen kuvausreissua kävin äidin kanssa pankissa hoitamassa säästötiliasiat kuntoon ja virallisesti mä oon nyt asuntosäästäjä, että wippidippidii! Hypin melkeen siinä tuolissa kun äiti ja pankkitäti juorus omia juttujaan (tuntevat) ja mä laskin jo kuukausia koska mun tavotesumma on koossa. Onko tää oikeesti edes mahdollista? Mä oon äidin jalanjälkien kohdalla just niinkun pitää. Äiti sai oman asunnon 21-vuotiaana ja oon pitänyt sitä itekkin henkilökohtasena tavotteena ja se kyllä tapahtuukin! Hemmetti voittajafiilis jo nyt. Nyt pitää löytää se asuinalue mihin haluan koska tuntuu, että mun elämä on muutenkin kolmen eri kunnan sähellys. Onneksi laskut mitä tehtiin Tampereenkin kaksioista ja kolmioista, niin oli (tosi) edullisia ja suhteessa halvempia kun Tampereella yksiön vuokra kuukaudessa. 

Mä en myöskään tiedä mitä mun huoneessa on tapahtunut. Okei, alotin menestyksellisen siivouksen tossa muutama päivä sitten kun meikkipöytä saapu ja huone alko näyttää paremmalta kun koskaan ennen ja sitten se vaan levis mun käsiin. Huomenna on pakko aamusta ottaa ittee niskasta kiinni ja alkaa raivaamaan tätä huonetta, että saan sitä huonepostausta loppuviikosta tehtyä kun nyt huone alkaa olee jo sen tyyppinen kun haluisinkin ja en enään tätä ala isommin remppaamaan kun ei tässä talossa muutenkaan kauaa asuta kukaan ja varsinkaan itse. Sitten mulla olis vähän kysyttävää koskien juuri tätä huonepostausta, että onko huonepostaus parempi olla videona vai kuvina tai jopa kumpanakin? Kertokaa kommentilla niin tiedän! :)

Olipas taas sekavaa asiaa mulla mutta minkäs sen väliä. Nyt alan rauhottuun ja lukemaan blogeja! Ihanaa iltaa kaikille. ♥

 On ehkä hirveintä tajuta kaukana kotoo, että puhelimesta on akku loppu. Kauhuskenariot alkaa pyörimään päässä: mitä jos murhaaja nappaa mut enkä voi soittaa apua, mitä jos putoon tohon koskeen, mitä jos eksyn jne. Riippuvainen mikä riippuvainen. Kohtalontovereita?