TERVEYDENTILA ETUSIJALLE

Moi murut. Mulla on vähän ikävän puoleisempaa asiaa, enkä tiedä onko tää kovin järkevää tänne sitä ilmottaa kovin tarkasti, kun monet ystävätkin varotellu mahdollisten ei toivottujen silmäparien ilmestymistä lukemaan tätä, mutta kuitenkin avaan pintapuolisesti tätä tilannetta sillä koen, että on ihan mukavaa kertoo lukijoillekkin missä mennään jos postauksia ei ala näkymään. Mä en tiedä tuleeko blogin puolelle nyt hetkeen postauksia (toivon tottakai että tulee ja yritän kaikin voimin sitä toteuttaa heti huomenissa), koska mulla huomattiin olevan jotain sydämessä vikana. Siihen päälle vielä tulehdusarvot taivaissa ja virusinfektiota. En ois ikinä uskonu, että mä tuun joku päivä pelkäämään lääkärissä ja vielä näin pahasti. Suuntasin ensiapuun suoraan ja sain hoitoa todella tehokkaan nopeesti ja oon siitä kiitollinen. Ei tarvinut kun labrassa odottaa se pari minuuttia omaa vuoroaan, mutta muuten pidettiin ihan huippu hyvää huolta ja kokoajan tarkkailtiin!

Eilen oli kyllä aika kamala päivä ja tuntuu, että tää vaan pahenee ihmisten huolen takia. En oo koskaan kokenu mitään näin ahdistavaa epätietoisuutta omasta terveydestä. Syytän vaan itteeni tällä hetkellä, että en huolehdi ees niitä pikkuflunssia täysin kuntoon aina kun semmosen saan vaan jatkan työelämään liian nopeesti. Virhe, mistä tuun kärsimään nyt. Oon kaks viikkoa nyt sydänlääkityksellä aluksi ja tehoseurannassa, jonka jälkeen mun hoidot jatkuu. Onneksi sydänlääke on alkanut heti tepsimään ja syke on tipahtanut epärytmikkäästä 120, jopa 55. Paljon levollisempi olo.

Mua surettaa mun läheisten puolesta kun ne on aivan hämillään tästä ja emmä tämmöstä ois halunnu nyt kesän alle riesaks. Hoen ehkä nytkin liikaa sitä, että kyllä tää tästä.. tää on ihan perus flunssaa ja siks syke on epärytmissä ja pahoissa lukemissa ilman lääkettä. Takaraivossa kuitenkin kummittelee ne ilmeet, sanat ja huoli mitä eilen monet lääkärit viestitti. Mä en halua loppuelämäks sydänlääkitykselle, enkä mä halua että tää varmennetaan sydänlihastulehdukseksikaan. Lääkärien mielestä verenpaineet on ihanteelliset ja nyt on sykekin, mutta on silti epärytmissä.

Eilen sain tehokasta hoitoa mun sydämeen, mutta mun varsinaiset vaivat jäi aika vähälle huomiolle, mikähän harmitti aikas hurjasti kun eihän nyt sydänlääke auta mihinkään äänen lähtöön tai yskimiseen, joten tänään kävin uudestaan eri lääkärillä (tällä kertaa yksityisellä) joka hoiti homman kotiin kirjaimellisesti. Se löysi kaikki ne vaivat mistä alkujaankin menin eilen hoitoon ja sain ihan "kivasti" eri lääkkeitä tulehduksiin. Kuulemma mun on pakko mennä sydänfilmeihin vielä, koska hänkin alko epäilee sydänlihastulehdusta tähän päälle tai muuta vastaavaa. Voi taivas sentään.

Plussaa tässä on se, että saan syyä paljon mehujäitä ja juoda päärynäjuissia koska ne on ainoot asiat mitkä uppoo parhaiten. ♥

Kauneus vai Terveys?

Helou! Ihanaa alkanutta kesäkuuta kaikille ja kaikille auringonpalvojille: lukekaa tämä postaus! Elikkä ajattelin tehdä postausta kesän keskeisimmästä aiheesta, eli ruskettumisesta ja mitä siitä voi seuraa jos ei toimi järki päässä.

Heinäkuun Kauneus & Terveys lehdessä on iso artikkeli naisesta, joka sairastu syöpään tai paremminkin ihosyöpään vuonna 2010 ja se oli lähtöisin siitä, että hän otti aurinkoa ja paloi minkä johdosta melanooma pääsi kehittymään. Artikkeli oli kokonaisuudessaan ajatuksia herättävä, mikä aika pitkälti olikin syy miksi haluun tehdä tän postauksen. Lukekaa noi tekstit mitä noissa kuvissa näkyy, jotta osaatte vähän oriennoituu mitä postauksessa on tiedossa!

Kesällä ihmiset, varsinkin nuoret sellaset sekoo tuosta taivaalla möllöttävästä vaarallisesta suurest tähdestä joka antaa iholle kivan rusketuksen, mutta muistutuslaskuna voi tulla ihosyöpä. Onko se sen arvoista? Yksinkertainen kysymys yksinkertaiseen asiaan. Kuka todella haluaa elää syöpäpotilaana tai edes siinä vaarassa, että se iskee? Syöpä ei valitse kohteitaan, eikä se tunne armoo, minkä varmasti moni tietää. Sellasella asialla ei parane leikkiä ulkonäön takia, sillä nykyään on mahdollisuus saada ''kauneutta'' myös meikin ja turvallisin itseruskettavin.

Monet varmaan miettii, että onhan se helpompi mennä bikinit päällä rannalle koko päiväks kun laittaa kroppaan itseruskettavaa ja nauttia kesästä turvallisesti. Mikä meiät on oikeesti ohjannu tähän tilanteeseen, että ulkonäkö on tärkeempi kun terveys ja se, minkä takia me ees alkujaankaan täällä maapallolla ollaan. Kauneusihanteita voi varmaan syyttää tästäkin villityksestä, koska eihän ihmiset sille mitään voi, että median painostus kannustaa päivä päivältä sairaampiin tekoihin, sen osalta että jokainen meistä näyttäis samalta kun Hollywoodin naiset, jotka itseasiassa käyttää myös itseruskettavaa, mutta hienompaahan se on tehdä lehtiartikkeleita kun povipommi on Malibun rannalla hankkimassa melanoomaa, kun tehdä lehtiartikkeli julkkisten lempi itseruskettavista. Right?

Luonnollisuus on varmaan myös yks mielipide, mitä ihmiset tästä asiasta omistaa ja ei halua purkista laittaa iholle mitään väriaineita, mutta omasta mielestäni se olis oikeesti kaikista järkevintä, koska terveydellä eletään, mutta kauneudella edetään, eikö niin?

Ite myönnän että rakastan ruskettuu, mutta mä teen sen järkee käyttäen, eli korkeet suojakertoimet iholle ja tarkotan nyt reilusti yli 40 kertoimisii tai sitten se, että ei kauaa suorassa auringossa. Miten te toimitte aurinkoisina päivinä? Käytättekö aurinkorasvaa vai oletteko te ihmisii jotka ei koskaan pala, joten ei tarvi rasvaa?

Muistakaa! Me ollaan pohjosesta kotosin olevii ihmisii, meiän iho ei oo tottunut koviin uv-sätelyihin ja jokainen meistä on vaarassa sairastua ihosyöpään, oli sitten palamaton tai palava ihminen. Suojautukaa!