tiistai 10. kesäkuuta 2014

AJATUKSIA YKSIN ASUMISESTA


Yksin asumista on takana reilu pari kuukautta ja mulla ei ole lähes mitään negatiivista sanottavaa tästä. Aika yllättävää sinänsä koska mä oon ihminen, joka keksii huonoja puolia lähes kaikesta vaikka yltiöpositiivinen pääosin olenkin. Päätin kuitenkin koota pari oleellista asiaa mitä oon miettinyt tässä kahden kuukauden aikana ja päässyt tutustumaan mun itsenäiseen puoleen ja sen kehittyvään ikään sekä voin kyllä myöntää, että munkaa ois aika koomista jonkun asua. Saan onnenkiljahduksia siitä, että pakastin on viilentänyt juoman alle puolessa tunnissa ja ilta-aurinko laskeutuu just mun olohuoneen ikkunaa kohden. Katsotaan koska tämä yksin asumisesta johtuva megahypetys tasaantuu peruskauran tasolle. Saatte nyt nauttia mun lapsenomaisesta intoilusta hetken aikaa.


Rajaton vapaus. Sä voit tulla, mennä, olla ja tehdä mitä haluat. 

Jääkaapinherruus. Lempparijugurtit ei katoa, juusto ei lopu ennen kuin olet itse siihen valmis, ei oksettavia valmisruokia eikä huonoksi menneitä maitoja.

Suihkussa eka, suihkussa vika. Ei tarvitse ajatella strategisesti sitä kuka menee ekana suihkuun, kuinka kauan siellä voi viihtyä ja kuinka pitää suojella omia shamppoita omalla hengellään eri piilopaikkoineen. Nyt saa putelit lojua vaikka keskellä lattiaa ja kukaan ei koske.

Oman elämän Teuvo Loman. Kodista saa tehdä just sellaisen kuin haluaa kun kukaan muu ei tuo omia rojujaan mun silmien eteen eikä kellään ole mitään vastaväitteitä uusien ostopäätöksien suhteen. En voisi edes kuvitella eläväni jonkun muun kanssa kun järkyttää edes ajatus siitä, että jollain olisi jotain vihreitä petivaatteita ja ysäriseinäviirejä joilla on niin mittaava merkitys, että ne on laitettava seinälle. 

Jokainen posti on itselle. Jopa ne ammattiliiton lehdet, laskut ja mainoslärpäkkeet on ollut ihan kiinnostavia.

Nukkuminen. Te tiedätte tämän ja ei tarvitse edes selittää sen enempää.

Sydänkohtausprosentti minimissä. Voi kuunnella ihan koska vaan vahvistinkuulokeilla musiikkia ja olla ihan ajatuksissaan koska kukaan ei kävele toisesta huoneesta yllättäen ja aiheuta ennenaikaista sydänkohtausta.

Hyväntuoksuiset pyykit. Tämä on yksi mun lemppariasioista koska koko elämäni ajan totuin siihen, että äiti oli ostanut taas sitä samaa violettia pyykinpesunestettä tai jotain muuta tylsää ja mä niin halusin niitä mandariinin ja mansikan tuoksusia. Nykyään mä ostelen aina isoissa marketeissa kaikkia kivoja tuoksuja ja tällä hetkellä mun kylpyhuoneen kaapista löytyy varmaan vähintään kuusi pyykinpesuainepulloa. Elämääkin tärkeempi asia tämä, että pyykit tuoksuu hyvältä.

Syväkuivat pyykit. Pyykit kun mulle on tärkeitä niin pitäähän ne kuivattaa kunnolla ja helposti saattaa pyykkiteline olla makuuhuoneessa parikin päivää - pyykkeineen. Eikä kukaan huomauta.


Aikuistu, tyttö! Saatoin saada isännöitsijältä viime vuoden taloyhtiön talouslaskelmia ja tulevien remonttien kaavoja sekä suunnitelmia. Luin kaksi tuntia yhtä lappunivaskaa joka alkoi; "hyvä osakkeenomistaja". Kylmähiki ehkä vähän hiipi iholle. Mä en kuitenkaan aio tässä vaiheessa mihinkään yhtiöpalavereihin mennä keskustelemaan meidän talon asioista ja olemaan virallisesti päätösvaltainen. Hävettää jo se mielikuva, että istun sielä 20 vuotta vanhempien keskellä ja yritän näyttää tosi aikuiselta kun todellisuudessa sillä hetkellä pyörisi kiinnostava sarja telkkarista ja mun puolesta joku muu saa päättää, että tuleeko meidän taloon minkälainen linjasaneeraus kolmenneljänviiden vuoden päästä. Haluan, että mun naapurit luulee mun olevan vuokralla ettei aikuistumispaineet nouse enempää. HAHA! 

Roskat ei osaa kävellä. En yhtään ihmettele jos mun vanhusnaapurit naureskelee päiväkahvillaan kun kattelee ikkunasta kun kannan kolmea roskapussia samaan aikaan roskiksille. Mä vihaan viedä roskia. Onneksi mulla on kylmäkellari johon voin pahimmassa tapauksessa kantaa roskat jos iskee vaikka viikon kapinointi koko touhua kohtaan.

Siivousfanaattisuus. Oon saanut todella epäuskoisia ilmeitä kavereilta kun saavat tietää mun kerran-viikossa-kylpyhuoneen-tehopesuista tai siitä, että siivoon astiakaapit kerran kahdessa viikossa tarkasti. En voi vaan sietää ajatusta, että mun koti olisi likainen kun osaan elää kyllä niin pellossa kun pellossa voi elää ja koska nyt en omista kodinhoitajaa enää niin eipä tässä auta kun itse laittaa hihat heilumaan ja kärvistellä. 

Hiljaisuus klo 22. Asuin 18 vuotta kerrostalossa mutta tuossa viimeiset kolme vuotta kun tuli asuttua rivarissa niin unohtu ehkä ne naapurit. Mulla ei oo ollut ongelma se, että hiljaisuus on klo 22 tässä talossa mutta joskus havahdun yhdeltätoista siihen, että mun telkkari huutaa aika kovalla, ikkunat auki, saatan rääkyä pelien takia täällä ja suihkuunkin pitäisi mennä. Luojalle kiitos siitä, että ainakin mun seinänaapurit on nuoria ja omistaa vähintään samanlaisen vuorokausirytmin kuin minä. On jotenkin lohduttavaa kun motskarinaapurini tulee rymisten kotiinsa puoli kolme yöllä ja mä mietiin neljä tuntia aikaisemmin, että herääköhän alakerran Martta siihen kun käyn suihkussa. Onneksi asun kunnon kivitalossa, jossa ei kuule kyllä edes meidän äärivuorokausirytmin omaavien elämää. Se on vaan kuitenkin se ajatus, että kaikki häiriintyy nyt.

Kohtaako mikään ajatus omiasi?

10 kommenttia :

  1. "Sydänkohtausprosentti minimissä. Voi kuunnella ihan koska vaan vahvistinkuulokeilla musiikkia ja olla ihan ajatuksissaan koska kukaan ei kävele toisesta huoneesta yllättäen ja aiheuta ennenaikaista sydänkohtausta." <---- Kääääk mulle käy aina noin koska asun poikaystävän kanssa :D Ja sekin säikkyy mua välillä kuoliaaksi! Meillä on myös tuo roskaongelma... Aina ne vaan jotenki unohtuu tuohon eteiseen vaikka aina päättää että seuraavalla kauppareissulla vie ne samalla ulos?? Huoh :D Välillä siinä on jo 8 roskapussia jotka jo alkaa haiseen, kun eihän niitä vartavasten voi ulos lähteä viemään... Ainaki se haju muistuttaa niiden pussien olemassaolosta ja lopulta päätetään että nyt käydään mutka alhaalla vaikkei olla edes kauppaan menossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha. 8 roskapussia on jo aika kova! Joo siis ei todellakaan roskia voi viedä muuten vaan ulos. Ne viedään sillon kun lähetään johonkin. :D Onneks on muitakin joille tää roskien vieminen on niiiiin kamalan vaikea asia.

      Poista
  2. kiva ja mielenkiintonen postaus, koska välillä itsekin olen ajatellut, tai siis vertaillut sitä kuinka nyt asuu omassa kodissa (noo vuokralla, silti) eikä enää laitoksessa (mikä on ihan eri asia kuin perhe mutta silti! :D)

    Laitoksessa asuessani parasta oli se, että yöt olivat hiljaiset! Kerrostaloasunnossa taas... ei. Kun muutin tähän niin aiettä kun mulla meni hermot herkästi jos naapuri kuunteli vaikkapa keskiyöhön saakka musiikkia, saatoin jopa alkaa itkemään koska se ärsytti niin paljon!

    Muutenhan tämä elämä on paaaljon ihanampaa nykyään kuin lastenkodissa asuessa, en ala niitä tähän luettelemaan sen enempää. Olen mielestäni tosi siisti ihminen ja tykkään siivoamisesta, voisin imuroida päivittäin! Tai tiskata..pestä pyykkiä.. mm :3 mutta lattioiden peseminen, sitä en jaksa tehdä ikinä, ellei ole näkyvää likaa. Siitä tulikin mieleen, pitäis ehkä kuurata tuo lattia lähipäivinä, viime kerrasta on jo liian pitkä aika.. :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on meinaan epäreilua jos ei naapurit kerrostalossa kunnioita parhaansa mukaan naapureita. Jos saan olla vähän yleistäjä ja ennakkoluuloinen niin ainakin mitä oon kuullu ja itsekkin voisin ajatella niin vuokrataloissa tuo ongelma on varmaan suurin. Täällä ei kyllä mua häiritse paljolti mikään mitä naapurit tekee ja sen selittää varmasti se, että "kunnollista" porukkaa on vähän enemmän jos näin voi sanoa (lue: vanhuksia, perheitä, aviopareja). Tajuat varmaan pointin. Se ei kuitenkaan sais olla syy, että vaikka asutaan vuokralla tai ihan missä tahansa niin voi metelöidä jos itsestä tuntuu.

      Ja voin uskoa miten paljon ihanampaa on elämä noin. Vapautta ja sitä itsenäisyyttä osaa varmasti arvostaa paljon isommin kuin ehkä me, jotka ei olla koettu laitosta. :)

      ... Lattioiden peseminen on kyllä niiiiiiiiiin raivostuttavaa. Pakko ostaa joku höyryrobottimoppi itelle, haha!

      Poista
    2. Joo enkä siis meinannut nostaa itseäni millekään ylemmälle tasolle kun olen asunut laitoksessa, toivottavasti mun viestistä ei saanut sellaista kuvaa :D

      Hih semmonen höyryrobo olis just hyvä! ;D

      Poista
    3. Joo ei todellakaan tullut edes semmosta oloa tuosta sun kommentista!

      Poista
  3. Haha :D Et tiiäkään kuinka paljon samaistun tähän postaukseen! :D Ite muutin omaan asuntoon syksyllä, ikää tällä hetkellä se 22v. ja asun yksin. Päätin siis tulla kommentoimaan "muutamaan" juttuun....

    "Rajaton vapaus". Tää on kyl tosi ihanaa. Sillon ku muutin syksyllä, nii saatoin lähteä klo 21-22 välillä iltalenkille, kun kukaan ei ollu ovella ihmettelemässä että minnes se tyttö on menossa tähän aikaan arki-iltana. Nyt saa mennä ja tulla miten tahtoo ja se on kyl mahtavaa, kukaan ei oo kyselemässä tai ihmettelemässä.

    "Jääkaapinherruus". Kyllä, ne kaikki mitä oot kaupasta ite omilla rahoillas ostanu nii ne löytyy sieltä vielä seuraavanaki päivänä (ellet ole ite syöny niitä jo heti kotiin päästyäs...) :D Toki näitten ruokajuttujen kanssa saa olla vähän tarkempana ku asuu yksin, että maidot tulee juotua ennen ku ne mene vanhaks tai ku tekee jotain ruokaa ite nii sitä saa syyä sen pari päivää + loput pakastimeen :D

    "Oman elämän Teuvo Loman". (huippu tiivistyksen nimi 8D) Ihanaa, ku asuu yksin nii saa kaikesta päättää ite. Ei tartte kysyy, et mitä mieltä oot tästä tapetista tai mitä tykkäät tästä sohvasta, vaan jos ite tykkään ja hinta ei kirpase nii sit mie ostan sen. Saa sisustaa just omannäköseks eikä tosiaan tartte hävetä joitain viirejä tai jääkiekkopaitoja seinillä...

    "Syväkuivat pyykit". Tuttua mulleki! Pyykit saattaa olla kuivumassa montakin päivää kylppärissä, ennen kuin saan ne viikattua kaappiin mutta who cares. Ei kukaan.

    "Aikuistu, tyttö!". Me saatiin kans tossa vuoden alkupuolella talouslaskelmat ym. yhtiökokousta varten ja kyllähän se muaki jännitti mennä sinne, ku ei YHTÄÄN osannu oottaa et mitä siellä tehään ja miten ollaan :D Pitihän sitä vanhemmilta vähän kysellä tiivistelmää yhtiökokouksen "rakenteesta" ja pääsinki vähän perille siitä. Ja miehän menin sinne! Onhan ne naapurit vähän vanhempaa porukkaa ku mie, mut onneks kaikki tosi mukavia ja "nuorekkaan" oloisia. Pääsipähän vähän näkemään naapureita paremmin ja päättämään oman taloyhtiön asioista ja kuuli heti mitä korjauksia esim. on tulossa.

    "Roskat ei osaa kävellä". Nauroin tän kappaleen luettuani, koska toi oli ihan niinku mie :D Kolme pussia on se meikäläisenki "raja", et NYT on pakko viiä. Ja neki on aina niin täyteen ahdattuja et näyttää et oisin ruokinnu isompaaki kylää kotonani, vaikka tosiasiassa oon niitä "säästelly" siellä keittiön allaskaapissa pari viikkoa, haha :D Ja vaikka sitä kuinka suunnittelee vievänsä ne roskat samalla ku lähtee töihin nii jotenki ne vaan unohtuu...kröhöm. Lehtien vienti sama homma.

    "Hiljaisuus klo 22". Itelläki tuli pelien aikaan huudettua mm. aina ku Leijonat teki maalin, mut onneks samaan aikaan kuulu naapuristaki huutoa, joten ei tarvinnu pelätä et heräsköhän ne nyt. Mut ite kyl useasti mietin, että onkohan tää telkkari tai musat liian kovalla ja saatan laittaa ääntä pari painallusta pienemmälle. Ja joskus ku iltavuorosta tuun kotiin nii huomaan yhtäkkiä et kävelen enemmän varpaillani ku kantapäilläni ettei niistä kuuluis sitä töminä ääntä :D Se vaan tulee huomaamatta. Päivällä en näistä niinkään välitä, mutta enpä mie muutenkaan mitenkään "kovaääninen" oo, mitä vois tän ikäsen olettaa olevan.

    Tässäpä meikäläisen näkemystä asiaan... Nyt taijan lähteä siivoamaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, piristit kyllä nyt mun surkeeta iltapäivää! Onneks en oo yksin näiden "isojen" ongelmieni kanssa kuten roskien vienti. On siis todella lohduttavaa tietää, että moni muukin tekee tätä. :D

      Ootpa sä rohkee kun lähit yhtiökokoukseen! Tässä meiän talossa oli just se ja sain kuulla, että ei mitenkään tärkeä ollut. Päättivät kuulemma uuden puheenjohtajan ja that's it. Enpä olis mitään osannu tehdä kun en edes tunne näitä ihmisiä niin hyvin, että voisin ''reilusti'' ketään äänestää. Ainakin näen itse asian näin! Ensi vuonna kyllä on mentävä vaikka pussi päässä sinne kuunteleen kun alkaa lähestyyn vuosi 2017 joilloin meidän talossa tehdään isompiakin remontteja. :)

      PS. Voisit opettaa mulle tuon varpailla kävelyn koska mä kävelen aina silleen kantapäitä tyyliin hakaten. Se on ollut mulla aina ja oon saanu kuulla siitä ihan lapsesta asti mutta en pysty tekeen asialle mitään kun ehkä hetkellisesti. Toivottavasti alakerran Martta ei oo ihan hermona.. :D

      Poista
  4. Oi, tuli entistä isompi halu päästä muuttamaan omilleen! Kuulostaa niin ihanalta :D paitsi joo, noita ties mitä omituisia kaavakkeita ja tulevia yhtiöpalavereita kammoan jo nyt, vaikken pääse muuttamaan kun korkeintaan ensi vuonna. Onks pakko IHAN kaikki itse, eihän..? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneks ne ei oo pakollisia! ;) Aion itekkin mennä niihin vasta kun alkaa tärkeät remppakeskustelut. Nyt ei hirveeeesti nappaa kun kuuskymppiset äänestelee puheenjohtajia ja päättää ruohonleikkaajan täksi vuodeks, haha.

      Poista

∞ Siistiä kielenkäyttöä ja muistetaan toisten kunnioitus.
∞ Otan mieluusti vastaan palautetta hyvässä ja pahassa, mutta kritiikinomaisesti.