Näytetään tekstit, joissa on tunniste napsu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste napsu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 25. helmikuuta 2013

PERHEEN KUOPUS NELLA ESITTÄYTYY

Hei ihanat! Mulla on nyt ihania uutisia vihdoinkin.. kaiken murheen ja surun jälkeen. Varmasti enemmän marsuista tietävät tietää että on laitonta ja julmaa elättää marsua yksin, jos se on varsinkin tottunut elään lajitoverinsa kanssa. Koin hirveitä itsesyytösryöppyjä tän takia ja eilen suunnattiin äidin kanssa eläinkauppaan ja ihasteltiin lukuisia tyttömarsuja ja lopulta mun sydän suli tolle pienelle ruskeelle vauvamarsulle. Ei nipistäny yhtään rinnasta maksaa yhtä paljon pikkusesta kun oon maksanu Nannasta ja Bellasta yhteensä. Superhyvältä kasvattajalta tosi ihana marsu joka on ihan sylivauva jo nyt vaikka onkin kesytysvaiheessa.

Nella on siis syntynyt 10.1.2013 eli kyseessä on vasta vajaa kaks kuukautinen pikkunen, jolla on turkissa kolmea eri väriä ruskeesta beigeen ja tassut on söpösti eriparit joka kiinnitti meiän huomion erityisesti. Vasemmanpuolen tassut on vaaleat ja oikeanpuolet tassut on tummat! ♥

Tervetuloa meiän marsuperheeseen pikkunen. :)

Ps. Kaikista tärkeintä on se, että Nanna on ihan lovessa tohon. Se on ihan erilainen kun eilen tähän aikaan. Se ei oo kertaakaan menny makoileen häkkiin, vaan se vetää possujunaa pikkuruisen kanssa ja makoilee vierekkäin. Aivan ihanaa!

torstai 14. kesäkuuta 2012

Napsu 2004-2012 ♥




Elämäni raskain yö. Elämäni yks raskaimpia 24 tuntia. Sanotaanko näin, että jos eläimeen voi ihminen kiintyä niin sellanen side mulla oli mun 8-vuotiaaseen marsuun, Napsuun. Miten kukaan voi olettaa että marsu voi tehdä niin syvän ja ison paikan ihmisen sydämeen ja lähdön jälkeen ei edes ihmismieli pysty pysyy järkevänä. Eikai se rakkaus kato muotoa, ikää, rotua tai edes lajia. Vaikeeta edes olla rauhassa kun jatkuvasti ärsykkeistä voin romahtaa, pelkkä ajatuskin voi saada mut maahan itkemään ilman varsinaista syytä.. vaikka eikö rakkaan poismeno oo ihan tarpeeks painava syy itkee silmiä päästä.

Napsu oli tosiaan 8-vuotias elämäänsä tyytyväinen, ystävällinen ja höpsö marsu joka oli tyytyväinen jokaisessa tilanteessa eikä se koskaan pahemmin sairastellu mitään, paitsi perus nuhaa sekä pieneen tappeluun se joutu monta vuotta sitten toisen marsun kanssa, ja joutu sen johdosta leikkaukseen ja melkein lopetukseen, mutta niin sitkee herra sinnitteli vielä yli 6 vuotta eteenpäin. Napsu oli vielä puoliks sokeekin monen vuoden ajan, eikä se hidastanut sitä. Jo tosta pitäis ottaa mallia. Eläimellä on luonnetta, oli se sitten hiiren tai norsun kokonen.

Napsun tila romahti sanotaanko nyt, että noin 24 tuntia sitten tarkalleen, ei kykenyt enään syömään, juomaa tai kävelemään ja nukkui jatkuvasti. Napsu oli koko eilisen päivän ja edellisen yön mun sylissä tai vähintään muutaman kymmenen sentin päässä ja jatkuvassa kosketuksessa, koska osasin aavistaa että nyt on lähtö lähellä eikä eläinlääkäriin enään keretä. Yöllä tilanne romahti täysin, noin 3 aikaa yöllä Napsu menetti kaikki voimat ja enään oli pieniä voimanrippeitä hengittämiseen ja sekin vaivalloisesti tapahtu. Hieman ennen kello 6, napsu veti viimeset hengenvedot ja sydän pysähty mun silmien edessä, mun kosketuksessa ja sillä hetkellä oikeesti vasta tajusin miten äärettömän rakas ja iso osa se pieni pötkylä oli mun lapsuutta ja koko mun elämää. Ensimmäinen ja viimeinen marsu, jota kohtaan tunsin ja tunnen edelleen mieletöntä kaipuuta, rakkautta ja kunnioitusta. Mun mielestä sellanen pieni parikymmentä senttinen otus ansaittee kunnon muiston, sillä se jos joku on nähny elämää rotuunsa nähden ja vaikuttanut niin monen elämään positiivisesti ja auttanu monissa tilanteissa.

Ei voi kyynelten läpi muuta oikeesti sanoo kun että lepää rauhassa Napsu, nyt sun on aivan varmasti parempi olla! Eikä muuten oo taivaassa hyttysiä kiusaamassa ja lehtisalaattia on loputtomasti ♥

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Fiilistelyä

Moi! Tänään on ollu loistava päivä jo säänkin ansiosta. Ainakin mulla alko nyt kesä, no matter what ja alotin sen jo tänään aika nopeesti vetämällä shortsit ja t-paidan päälle vaikka ite kauhistelen naisia jotka vetelee minishortseissa jo keskustassakin. Tänään olisin ymmärtäny jopa sen, sillä mittari näytti auringossa 36 astetta ja pystyinpä jopa mun marsuvauvankin päästään käveleen ulos tunnin ajaks ennen kun alko toista kuumottaa aurinko.

Käväsin tänään kiertelemässä vähän vaatekauppoja ja tein pari ihanaa löytöä, mitä en kyllä tajunnu edes kuvata mutta mukaan tuli vaaleita neuleen tyylisiä paitoja ja sitten yks oranssi t-paita mikä on täydellinen rusketuksen parissa, joten sitä odotellessa! Kävin myös syömässä Subwayssä ihka ekaa kertaa, siis mun muistikuvien mukaan kun tiedän käyneeni siellä joskus aikoja sitten mutta en enään ees tajunnu miten sielä pitää toimia, niin matkin sitten hienosti mun seurassa olevaa pikkuveljee ja muita kumppaneita.

Loppupäivän tosiaan oon viettäny takapihalla ottaen aurinkoo, juoksuttaen marsua ja tehny hyvää ruokaa sekä tietty nautittu vähän lisää laivalta ostettuja herkkuja, mitkä taitaa loppua aika pian tällä menolla! Huomenissa ois tarkotus tehä vapaapäivän ja tietenkin vapun kunniaks suursiivous huoneeseen ja vaatehuoneeseen sekä suurella, erittäin suurella kysymysmerkillä varustettuna huonepostauksen. Oon tajunnu ettei kantsi lupailla nyt mitään, kun en saa kuitenkaan mitään aikaseks. Niin ja illalla meille tulee porukkaa, joten tiedossa on sitten grillailua terassilla sekä saunomista.

Nyt kello näyttäis olevan yheksän illalla ja tunnin päästä jatkuis kiva uus sarja The Walking Dead ja sen jälkeen tulee yöllä sitten jossain vaiheesa jonkinlainen kauhuelokuva vitoselta. Elikkä tää ilta ja yö menee kauhun parissa, love it! Hyvää illanjatkoo ja nukkukaa hyvin. :)

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Meillä hölläillään sunnuntaina

Onnistunu sunnutai on tehty siitä että voi olla oman perheen kesken ja tehä kaikkee semmosta mikä tuntuu hyvältä, eikä tarvi mihinkää mennä. Tänää siis oli sellane päivä, kun päästiin oleen kolmistaan omassa rauhassa. Virpojiakin kävi aamusella ja ne sai koreihin vaikka mitä herkkuja ja oli kiva nähä ku pienet tytöt oli iha noitien näkösiä semmosien maskien ja kunnon asujen kanssa. Kun minä olin nuori, niin pukeuduin äitin yli suureen hameeseen ja mummu veti hiukset kiharalle jollain 1940 luvun kihartimella ja nassuun sutattiin liitua poskipunaks.

Huomenissa alkaa ihanan rento viikko ♥ Taas ekana odottaa 11:15 aamu ja muutkin päivät on tollasia 11:15 alkusii melkeen ja monena päivänä ei ees tehdä mitään. Terkkatunnilla katotaan joku sairas leffa, mitä odotan intopiukeena! Joku omenakellopyörä mikä olikaan, jos joku tietää sen nimen niin let me know.

Nyt teen itelleni uudet kynnet, kun sain kasvatettuu vähän pituutta ja sen jälkeen laitan tehoaineet hiuksiin ja odottelen tunnin minkä jälkeen sit saunaan! Ah, miksei joka päivä voi olla sunnuntai?


Tulostelin tänään niitä kuvia sinne kuvistunnille huomiseks. Jotain 8 niistä tais yhteensä tulla mukaan ja ihan kivoilta ne näyttää tolleen isoina.


Meiän marsu herraaki väsytti tänään aika paljon. Hyvä ettei kuola valunu kun niin intohimol nukku kyljeltää, välil selältää ja joskus tassut ojossa nassun päällä.

Laitettiin tollanen kippo täyteen herkkuja oven viereen, niin aina kun virpojat tuli nii siitä sitten annettiin kourallinen herkkuja ja tytöille tollaset rannekorut. :)

Innostuttiin äitinkaa vähän mässäilee olkkarissa ja juotiin melkeen 2 litraa kokista ja syötii pussillinen pistaaseja. Sunnuntait on parasta löllöttelyy ♥

maanantai 6. helmikuuta 2012

Sitä saa mitä tilaa

Hoomentapäevää! Voin sanoo että fiilikset on aika pirun hyvät näin ei-nukutun-yön jälkeen. Varmaan aika moni ei sanois näin, jos on katkassu viime yönä välit 18 vuoden ystävyyden jälkeen erään erittäin vaikean ihmisen kanssa. En tiedä miksei mua liikuta yhtään tää, kenties oon kasvanu aikuiseks ja oppinu ettei elämä oo oikeesti sellasta aikaa mikä pitää tuhlata huonoihin ihmisiin jotka tekee kaikkensa että sorrut. Mutta eipäs masennella postausta tylsäks vaan pakko kertoo vähän mun aamusta tainno kerron eka mun yöstä! Kattoin taas koko yön Greyn Anatomiaa.. seittemän jaksoo, oon seonnu. oikeesti. Join myös kahviällötyksestä huolimatta kaks kuppii kahvii ilman että sain oksennusrefleksiä (mikä on muuten aika harvinaista), oon nauranu vedet silmissä yksin aamulehden typerälle etusivu uutiselle, tästä siis voidaan syyttää sitä valvomista. Kaivoin myös esiin tosi vanhoi lippusia ja lappusia ala-aste ajoilta ja en voi oikeesti olla nauramatta niille, joten oli pakko laittaa teille pari söpöö kuvaa muutamasta.

Saa nähdä kuinka kauan mun unirytmin normalisointi kestää koska tosta kahvista ei oo mitään apua vai tarviinko sitä kymmenen kuppii koska oon kahviamatööri?




Miks onnitellaan Niinistöö mutta kuvassa on Niinistön vaimo? Elämän suuret kysymykset
Siinä se nukku rauhallisesti..
..kunnes saavuin kameran kanssa. ilme kertoo paljon.
On se niin mukava palata Etelästä, kun postiluukusta on tippunu kirje jonka luokkakaverit on lähettäny kutos luokalla ja melkein koko luokalla on ikävä :DDDD
Toni ♥ poikien kanssa oli kiva pitää kirjevihkoi

maanantai 30. tammikuuta 2012

Jääkylmä maanantai

Moikka! Tänään ei oo tapahtunut oikeestaan mitään poikkeavaa, paitsi ehkä yks kylmimmistä päivistä mitä oon koskaan joutunu kokeen. Veikkaan että joku lämmityshommeli on tässä talossa hajonnu koska tää on kirjaimellisesti kun joku ulkovarasto. Kylmästä päivästä huolimatta sain jotain järkevää tehtyäkkin vaikka ulos en astunu jalallaankaan - Siivosin meikkilipaston! Nyt kehtaa jopa sen meikkikokoelma videon kuvata. Kokkailtiin tainno siis pikkuveli kokkaili maailman parhaimpia hampurilaisia, tota vähän omaan tapaansa. En tiedä ketään joka oikeesti laittaa jauhelihaan paisto tilanteessa KUUTTA (6!) eri maustetta suola mukaanlukien, haha! Oli kuitenkin ihan huippu hyviä ja isoja möhkäleitä, yhellä sai aika kohtuullisen kovan ähkyn aikaseks.

Huomenna ois tarkotus siivota varsinainen makuuhuone ja vaatehuone koska sitä roomtouria alan tässä joku päivä nyt kuvailemaan vaikka tuntuu että huone on jotenkin keskeneränen kun inspistä on törkeesti mutta kustannus on eri asia. Nyt herkuttelen veljen ostamalla kokiksella (eikö oo mahtava pikkuveli? kokkaa ja kantaa herkkuja kotiin) ja namipussilla sekä tuijotan telkkaria vaikka ei sieltä mitään kovin jännää tuu edes. :)

Alla on vähän kuvia tästä päivästä, ei mitään kovin erikoista koska oli jotenkin niin nopee päivä että tuntuu kun herää nii kuvausaikaa on pari tuntia ennen kun tulee pimeetä ja sitten onkin ihan turha kuvitella mitään kuvaamisia ja mähän en koskaan osaa laskee kuvaushetkiä oikein ja sitten tulee tälläsiä pimeitä epämääräsiä kuvia. Onneks tulee kesä ja paljon helpompi kuvata valosassa! :)







Napsu herra! ♥



Pikkuveljen pilvenpiirtäjä hamppari haha